Vastentahtoinen yksinäisyys murtaa niin lapsen kuin aikuisen – mistä apua nuorelle ja vanhemmalle?

Vastentahtoinen yksinäisyys murtaa niin lapsen kuin aikuisen – mistä apua nuorelle ja vanhemmalle?

Yksinäisyys ei ole ihmiselle luontainen olotila. Siksi jo lapsi tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton artikkelissa todetaankin, että jokainen, niin nuori kuin vanha, tarvitsee ystäviä rinnalleen. Yksin jäävän nuoren sisäinen maailma voi olla hyvinkin musta ja täynnä pelkkää tuskaisaa ahdistusta, jota hän ei osaa purkaa. Siksi nuorelle olisikin hyvä etsiä jokin ryhmä, jossa hän saisi kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja pääsisi kokemaan ja tekemään asioita yhdessä.

Yksinäisyys musertaa itsetunnon

Yksinäisyys on kipeintä silloin, kun nuori kokee, ettei hän kelpaa ryhmään, vaan on jotenkin vääränlainen.

Joskus hyljeksitty nuori tarvitseekin kokonaan uuden elinympäristön, jotta hän alkaa taas uskoa ja luottaa ihmisiin ja voi alkaa solmia uusia kaverisuhteita täysin puhtaalta pöydältä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos on aiemmin ollut muiden tökittävänä, voi varsinkin alkuun olla vaikea lähestyä uusia ihmisiä ja uskoa itseensä sekä siihen, että muut voivat olla ystäviä eivätkä pelkkiä vihollisia.

Mitä vanhempi voi tehdä?

Parasta, mitä huoltajana voit tehdä, on osoittaa aitoa kiinnostusta nuortasi kohtaan. Tue hänen itsetuntoaan antamalla huomiota, kuuntelemalla kiinnostuneena, mitä hän sinulle kertoo, sekä rohkaisemalla häntä.

Pienikin itsetunnonkohotus helpottaa kummasti ikätovereiden lähestymistä.

Varo, ettet kysymyksilläsi anna ymmärtää, että vika yksinäisyyteen olisi nuoressa itsessään. Sen sijaan, että möläyttäisit nuorelle, että “Miksi sulla ei ole ikinä ketään kaveria?” kannattaa kannustaa ja etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja kaveriongelmaan. Syyllistävät kysymyksen ja kommentit vain pahentavat nuoren oloa, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) muistuttaa.

Usein nuoret, jotka ovat kokeneet yksinäisyyttä, vähättelevät itseään. Vanhemman tehtävä olisikin auttaa nuorta huomaamaan, mitä kaikkea hienoa ja upeaa hänessä on ja pyrkiä saamaan nuori keskittymään kielteisten ajatusten sijaan kaikkeen hyvään.

Jos nuoren käytöksessä on jokin asia, joka voi saada muut karttamaan häntä, kannatta vanhemman hienovaraisesti mainita asiasta. Tämä pitää kuitenkin tehdä kieli keskellä suuta, jotta nuori huomaa mahdollisen epäkohdan, mutta ei koe tämän jälkeen entistä mollatummaksi.

Nuorelle voi myös antaa valmiin mallin siitä, miten erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa voi toimia. Kotona voi harjoitella esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustumista ja miettiä valmiiksi sopivia kysymyksiä ja keskustelunaiheita, joilla muita on helppo lähestyä.

Aikuisen yksinäisyys

Mielenterveyden Keskusliitto on niin ikään pohtinut ja ottanut laajasti kantaa yksinäisyyteen. MTKL:n sivujen kautta onkin helppo löytää vertaistukea tai esimerkiksi ryhmiä tai vastaanottajia, joiden kanssa yksinäisyydestä pääsee puhumaan tai kirjoittamaan.

Mielenterveyden Keskusliiton mukaan uusia ystäviä voi löytää vaikkapa harrastuksista, töistä, kerhoista, yhdistyksistä tai verrkkoyhteisöistä, mutta ihan kaikkein tärkeintä olisi olla oman itsensä paras kaveri.

Joskus uuteen samanhenkiseen kaveriin voi törmätä vaikka koirapuistossa tai vapaaehtoistoiminnassa, MTKL vinkkaa ja jatkaa, että tärkeintä on tehdä ja toimia. Tällöin muihin ihmisiin törmää ja tutustuu usein ihan ohimennenkin.

Jos kaipaat kuuntelijaa tai keskustelijaa tai vinkkejä yksinäisyydestä eroon pääsemiseksi, apua voi kysyä vaikkapa Mielenterveyden Keskusliiton valtakunnallisesta mielenterveysneuvonnasta, puh. 0203 91920.

4 käytännön vinkkiä vanhemmalle

Mannerheimin lastensuojeluiiton sivuilla luetellaan myöskin liuta erilaisia tapoja, kuinka nuoren elämää voidaan alkaa muuttaa sosiaalisemmaksi:

1. Ota asia puheeksi, mutta mieti sopiva hetki jo etukäteen. Kun keskusteluyhteys on auki, pyydä nuorta kertomaan tilanteestaan, tunteistaan ja toiveistaan. Voitte vaikka muistella yhdessä hyviä hetkiä lapsuudesta, kun nuorella on ollut hauskaa jonkun kaverin kanssa.

2. Kerro, kuinka hieno ihminen hän on ihan omana itsenään ja kannusta häntä näkemään kaikki hyvät puolet itsessään. Muista etenkin arjessa kannustaa nuorta ja kehua häntä aina, kun on tilaisuus.

3. Miettikää yhdessä paikkoja ja tilanteita, joissa muihin on helppo kaverustua. Oman koulun ja pihapiirin lisäksi ystäviä voi löytyä vaikkapa tuttavien perheistä, vanhoista tarha- tai luokkakavereista, uusista harrastuksista tai vaikka erilaisilta leireiltä.

4. Valtuuta joku lähipiiristänne löytyvä lapsi tai nuori oman nuoresi luottoystäväksi ja ehdota, että tämä kutsuisi uutta luottoystäväänsä mukaan esimerkiksi pihapeleihin tai muihin nuorten kokoontumisiin ja menoihin.

Teksti: Petra


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.