Montessorikasvatus: lapsi oppii kokeilemalla ja erehtymällä
Maailmankuulun Montessoripedagogiikan suosio ei ole vuosikymmenten aikana hiipunut, vaan päinvastoin kasvaa vuosi vuodelta: eikä ihmekään! Kukapa ei haluaisi kasvattaa lapsestaan itsenäistä ja omatoimista? Yksi Montessorikasvatuksen tärkeimmistä ajatuksista on, että kaiken ylimääräisen ja tarpeettoman avun katsotaan vaikuttavan haitallisesti lapsen kehitykseen. Lapsen annetaankin kokeilla itse ja oppia erehdyksen kautta.
Kuka Maria Montessori?
Maria Montessorin avasi Rooman San Lorenzon slummialueella Case dei Bambini – “lastentalo” nimisen koulun 3–6-vuotiaille lapsille huhtikuussa 1907, kerrotaan Suomen Montessoriliiton sivustolla. Koulu oli menestys, sillä koulua käyvät lapset tuntuivat jostain kumman syystä edistyvän ja oppivan erityisen nopeaan tahtiin. Oppilaat osoittivat muun muassa poikkeavaa keskittymiskykyä sekä spontaania itsekuria.
Yksi tärkeimmistä Montessorin tekemistä huomioista oli, että kun lapset saivat mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä oikeanlaisessa ympäristössä, he eivät tarvinneet aikuisen jatkuvaa apua oppiakseen. Sivustolla huomautetaan, että vaikka Montessori kokeili opetustyössään erilaisia tehtäviä ja materiaaleja, hän säilytti oppimisympäristössä ainoastaan ne, joista lapset olivat kiinnostuneita.
Herkkyyskaudet
Mikä sitten tekee Montessorin kehittämästä opetusmenetelmästä niin ainutlaatuisen? Muun muassa se, että menetelmässä hyödynnetään lapsen yksilöllistä kehitystahtia ja kuuteen ensimmäiseen ikävuoteen ajoittuvia herkkyyskausia, paljastaa Montessoriliitto. Tämän kasvatusmenetelmän avulla lapset oppivat asioita, joista he ovat luonnollisesti kiinnostuneita, ei ainoastaan asioita, joita aikuiset pitävät tärkeinä. Aikuisen tehtävä ei ole opettaa, vaan luoda lapselle ympäristö, jossa lapsi voi itsenäisesti tehdä ja oppia asioita, joista hän on luonnostaan kiinnostunut.
Montessorivälineet ja oppimisympäristö
Minkälaisia työskentelyväleitä Montessori-pedagogiikassa hyödynnetään? Tärkeintä Montessorivälineistössä on se, että lapsi pystyy käyttämään niitä itsenäisesti. Tästä syystä välineissä on tärkeää koon lisäksi se, että lapsi itse pystyy korjaamaan virheensä välineitä käyttäessään. Lapsi ei tarvitse aikuista kertomaan, onko tehtävä suoritettu oikein vai ei, ja voi näin ollen suoriutua tehtävistä mahdollisimman itsenäisesti. Välineet myös asetellaan esille sellaiselle korkeudelle, että lapsen on helppoa tarttua niihin ilman aikuisen apua.
Olet saattanut kuulla puhuttavan Montessori-huonekaluista, mutta mitä Montessori-pedagogiikan tuominen kotiin käytännössä tarkoittaa? Montessori-ympäristössä on tärkeää, että huonekalut ja ympäristö on suunniteltu lapsen mittojen mukaan. Sänky on matala lattiasänky, jotta lapsi pystyy kiipeämään helposti sänkyyn ja sängystä pois ilman aikuisen apua. Lapsen vaatteet on sijoitettu kaappiin tai hyllyille niin, että hän pystyy itse valitsemaan vaatteensa. Kylpyhuoneesta löytyy lapsen korkeudelle asetettu peili ja penkki, jonka avulla lapsi kiipeää itse hoitamaan pesupuuhansa. Lelut ja välineet kootaan esille koreihin tai tarjottimille, josta lapsi pystyy helposti valitsemaan itseään kiinnostavat tavarat.
Montessorimenetelmässä painotetaan päivittäisistä askareista itsenäisesti suoriutumista. Lapsen ulottuville asetellaan lelujen lisäksi esimerkiksi lapsen mittojen mukaan valittuja siivous- ja pesutarvikkeita. Lapsi saa osallistua tasavertaisena yksilönä perheen puuhiin ja oppii suoriutumaan tehtävistä ja puuhista itsenäisesti.
Mitä ajatuksia Montessorikasvatus sinussa herättää? Annatko sinä lastesi kokeilla ja toimia itsenäisesti?
Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 13.4.2021.
