Kesän jälkeen virittäydytään töihin ja kouluun ja samalla aloitetaan intoa piukassa usein uusi harrastus. Mutta tarvitseeko perheen pienemmät harrastuksen? Jos tarvitsee, miten valita lapselle sopiva harrastus vai edetäänkö siinä erehdyksen kautta kohti oikeaa?
Pienet lapset ja harrastaminen on monipiippuinen yhtälö. Lapsia, siinä missä aikuisiakin, on joka junaan. Yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen tapa elää arkea. Lisäksi perheiden ajankäyttö, rahatilanne ja arki vaihtelevat perheen mukaan. On mahdotonta piirtää yhtä harrastuskaavaa, joka pätisi kaikkiin.
Asiantuntijoiden mukaan pieni lapsi ei tarvitse harrastusta. Lapsi voi aivan hyvin viettää aikansa kotona yhdessä perheen ja sisarusten sekä mahdollisesti satunnaisten leikkikavereiden kanssa. Usein vanhemmat ajattelevat, että joku harrastus on pakko olla, koska muillakin on. Tai, että harrastus on pakollinen, jotta lapsi oppii vuorovaikutustaitoja ja uusia juttuja. Aina lapsi ei kuitenkaan harrastuksia tarvitse jos hän on tyytyväinen ja viihtyy.
Murrosikään ehtineen lapsen kohdalla tilanne voi olla toinen. Jonkun mukavan harrastuksen etsiminen voi tulla kyseeseen, jos näyttää siltä, että nuori tylsistyy tai hänessä alkaa näkyä murrosikää lähestyessä syrjäytymisen merkkejä. Vanhemman tehtävä on pitää huolta siitä, että nuori viettää aikaansa ja käyttää arkensa hyvällä tavalla. Harrastus voi tuoda uusia kavereita ja mielekästä tekemistä esimerkiksi silloin jos nuori on jatkuvasti tyytymätön ja riitelee.
Hyvä harrastus on sellainen, jossa lapsi viihtyy ja, joka ei vie kohtuuttomasti perheen aikaa. Asiantuntijoiden mukaan harrastaminen on erittäin ok jos harrastus sopii perheen aikatauluihin, elämäntapaan ja rahatilanteeseen ja se on sellainen, mistä lapsi on kiinnostunut ja mihin vanhemmat jaksavat panostaa. Pienen lapsen kohdalla onkin erittäin hyvä käyttää suurimmassa osassa eri harrastuksia voimassa olevaa käytäntöä, jossa harrastukseen voi tutustua alussa maksutta vaikkapa kolme kertaa. Tuossa ajassa saa jo kuvaa siitä, mitä harrastuksessa oikeasti tapahtuu, paljonko se vie kuljetuksineen ja muine valmistautumisineen aikaa ja riittääkö muksun motivaatio.
Ujolle lapselle harrastus voi olla erinomainen keino saada lisää itsevarmuutta kivassa seurassa. Tällöin harrastus kannattaa, jos mahdollista, valita niin, että siellä samassa ryhmässä on joku hyvä kaveri. Kynnys uuteen paikkaan menemiseen madaltuu ja varautuneisuus väistyy helpommin. Esimerkiksi oman kaupunginosan harrastuspaikat kannattaa googlettaa heti kauden alussa ja kysyä vaikkapa kavereiden vanhemmilta missä lapsen kaverit harrastavat ja mitä. Kun yksi harrastus vie ujoutta mennessään, lapsi voi rohkaistua kokeilemaan muutakin.
Suurperheessä lasten harrastukset voivat niellä leijonanosan ajanvietosta. Moni vanhempi voi samaistua siihen, että harrastaa sitä mitä lapsikin tai sitä mitä lapsen harrastus mahdollistaa. Muuhun ei ole aikaa. Lasten harrastuspaikkojen ympäristössä kävelevät tai hölkkäävät vanhemmat ovat erittäin tuttu näky ympäri vuoden. Moni vanhempi voi myös löytää itsestään vaikkapa judokan tai ratsastajan kun lapsen myötä ajautuu tatamin reunalle tai maneesiin odottelemaan.
Tärkeintä lasten ja perheen harrastuksien valinnassa on muistaa ajatella perhettä. Jos lasten harrastaminen vie monta tuntia päivässä ja viikonloput, niin onko siinä mitään järkeä? Silloin todennäköisesti joku perheessä uupuu tai joutuu jatkuvasti mukautumaan ja tekemään kompromisseja. Joskus harrastus on niin tärkeä, että siihen panostaa koko perhe. Mutta se ei ole pakollista. On myös ihan ok olla armollinen itselleen ja miettiä onko harrastaminen aivan pakollista?
Harrastukset ovat parhaimmillaan iloa tuottavia ja uutta opettavia juttuja, joista nautitaan. Yksikään harrastus ei kuitenkaan sellaisenaan takaa, että esimerkiksi nuori pysyisi poissa kaduilta hillumasta. Vanhempien tehtävänä onkin miettiä miksi perheessä harrastetaan. Kun prioriteetit ovat selvillä ja pelisäännöt yhdessä sovittuja, kaikki voivat paremmin. Harrastaen tai ei.
Teksti: Jenni Ruotsalo
Artikkeli julkaistu 5.8.2022, muokattu 2.8.2023
Ei vielä kommentteja