Synestesia lapsella – Erilaisuus on rikkautta

Synestesia lapsella – Erilaisuus on rikkautta
Kuva: Pixabay

Synestesialla tarkoitetaan tilannetta, jossa kahden eri aistijärjestelmän prosessoima informaatio sekoittuu aivoissa. Tämän seurauksena esimerkiksi äänet saatetaan kokea tietyn värisinä tai makuisina. Mistä synestesiassa on kyse?

Synesteetikolla esimerkiksi numerosarjat, viikonpäivät, musiikki ja puhuttu kieli voivat assosioitua erilaisiin näköaistimuksiin. Esimerkiksi eri kirjaimilla ja viikonpäivillä voi olla tietyt värit. Moni synesteetikko myös kertoo aistivansa musiikin erilaisina väreinä.

Synestesiasta voi olla monenlaista hyötyä. Synesteetikko saattaa saada paljon etua monimutkaisten käsitteiden jäsentelyyn siitä, että hän pystyy “koodaamaan” abstrakteja käsitteitä mielessään erilaisten värien avulla. Matemaattista hahmottamista auttaa huomattavasti, jos lukusarjoja ja numeroita voi hahmottaa myös värikoodauksen avulla.

Jotkut synesteetikot saattavat hahmottaa numerosarjat tietynlaisena kolmiulotteisena tilakokemuksena, joka myös auttaa jäsentelyä. Esimerkiksi tunnettu fyysikko Richard Feynman on kertonut näkevänsä matemaattiset kaavat ja symbolit eri värisinä ja miettineensä usein luentoja pitäessään, miten opiskelijat näkevät kaavat.

Mikä aiheuttaa synestesiaa?

Tämänhetkisen käsityksen mukaan synestesia on seurausta siitä, että lapsuudessa tietyt aivoalueiden väliset yhteydet eivät syystä tai toisesta karsiudu pois normaaliin kehitykseen kuuluvalla tavalla, vaan jäävät jäljelle. Nämä “ylimääräiset” hermoyhteydet välittävät tietoa eri aistijärjestelmien välillä myös sellaisissa tilanteissa, joissa useimpien ihmisten kohdalla tietoa ei siirry.

Vaikka synestesia on seurausta aivojen poikkeuksellisesta hermorakenteesta, se ei kuitenkaan ole sairaus. Synesteetikot kokevat monesti elämänsä olevan jopa rikkaampaa kuin sellaisilla ihmisillä, joilla aistisekoittumista ei tapahdu. Moni synesteetikko onkin sanonut, että ei missään nimessä haluaisi luopua kyvystä aistia maailma juuri siten kuin hän sen aistii.

Lapsilla synestesia on yleisempää kuin aikuisilla

Tutkijoiden tämänhetkisen käsityksen mukaan vastasyntyneenä jokainen lapsi on synesteetikko, ja vasta myöhemmin ominaisuus karsiutuu pois suurimmalta osalta aivojen kehittyessä. Lapsilla havaitaankin synestesiaa keskimäärin useammin kuin aikuisilla.

Varsinkin nuorena synesteetikko ei välttämättä tiedosta muiden kokevan maailman erilaisena. Lapselle ei välttämättä tule mieleen kysyä, kokevatko muut maailman samalla lailla kuin hän. Sen sijaan hän saattaa pitää itsestäänselvyytenä, että ihmiset ympärillä esimerkiksi näkevät värejä kuullessaan musiikkia. Moni synesteetikko on vasta teini-iässä tai myöhemmin ymmärtänyt, että muut eivät koe asioita samalla lailla.

Synestesiasta voi olla elämässä monenlaista hyötyä. Luovilla aloilla työskentelevät ihmiset kokevat usein synestesian rikkautena. Esimerkiksi Sibeliuksen sanotaan olleen synesteetikko, joka “kuuli värit”. Matemaattisten aineiden opiskelussa synestesiasta saattaa olla merkittävää etua, kun käytössä on yksi lisäkeino monimutkaisten luku- ja numerosarjojen jäsentämiseksi.

Jos lapsellasi ilmenee synestesiaa, häntä voi opettaa näkemään kykynsä rikkautena, sen sijaan että hän kokisi olevansa negatiivisessa mielessä erilainen kuin muut.

Lähteet:

Mielen Ihmeet

Yle

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.