Missä vaiheessa lapsi oppii hahmottamaan olevansa erillinen olento, jolla on oma tietoisuus? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan tutkijoiden kehittämä “Sally – Anne – testi”, jolla kartoitetaan pienen lapsen kykyä ymmärtää, että muilla ihmisillä ei ole käytössään kaikkea samaa tietoa, jota hänellä on.
Sally – Anne – testissä lapselle näytetään videolta huone, jossa on laatikko. Huoneeseen astuu Sally-niminen tyttö, jolla on mukanaan lelu. Sally laittaa lelun laatikkoon ja poistuu huoneesta. Jonkin ajan kuluttua huoneeseen saapuu toinen tyttö, Anne. Anne menee laatikolle, ottaa sieltä lelun ja piilottaa sen toisaalle huoneessa. Tämän jälkeen Anne lähtee huoneesta. Hetken kuluttua Sally palaa huoneeseen. Tässä vaiheessa video pysäytetään ja lapselta kysytään, mistä Sally ensimmäiseksi etsii lelua.
Tutkimuksissa on havaittu, että kolmivuotiaat yleensä ovat sitä mieltä, että Sally menee etsimään lelua sieltä, mihin Anne sen piilotti. Nelivuotiaista useimmat sen sijaan ymmärtävät, että Sally menee ensimmäisenä etsimään lelua sieltä minne hän sen itse aiemmin jätti, eli laatikosta. Vaikka kolmivuotiaat eivät osaa antaa oikeaa vastausta, eräs mielenkiintoinen havainto on, että heistä moni katsoo aluksi oikeaan suuntaan eli laatikkoa kohti, vaikka he lopulta ovatkin sitä mieltä, että Sally etsii nukkea sieltä, minne Anne sen on piilottanut.
Testin tuloksen on arveltu viittaavan siihen, että kolmivuotiaista useimmat eivät vielä ymmärrä, että kaikilla muilla ihmisillä ei ole käytössään kaikkea samaa tietoa mitä heillä on. Toisin sanoen he eivät vielä ymmärrä, että jokaisella ihmisellä on oma erillinen tietoisuutensa, jonka kautta he hahmottavat ympäröivän maailman, ja että havainnot voivat olla eri ihmisillä erilaisia.
Oman lapsen kanssa voi leikkimielisesti kokeilla testin variaatiota
Oman lapsen kanssa voi leikkimielisesti kokeilla, missä iässä hän alkaa huomata, että muilla ihmisillä ei ole pääsyä kaikkeen samaan tietoon, johon hänellä on pääsy. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että jokainen lapsi kehittyy omaa yksilöllistä tahtiaan. Ei siis ole syytä huolestua, vaikka oma nelivuotias ei vielä hoksaisikaan, mistä lelua tulisi etsiä. Jotkut tutkimukset ovat myös antaneet viitteitä, että jo nuoremmat kuin kolmivuotiaat lapset saattavat ymmärtää, ettei kaikilla ihmisillä ole pääsyä kaikkeen tietoon.
On hyvä muistaa, että Sally – Anne – testin kaltaisten koeasetelmien avulla tutkitaan hyvin suurta määrää lapsia ja tulokset ovat näiden tutkimusten keskiarvoja. Joukkoon mahtuu aina lapsia, jotka menestyvät kokeessa eri tavalla kuin mitä tietyn iän keskiarvo antaisi olettaa. Tällöin ei usein ole mitään syytä huoleen, vaan lapsi kasvaa ja kehittyy täysin normaalisti omalla tahdillaan. Tämän kaltaisia leikkimielisiä testejä voi olla hauska tehdä oman lapsen kanssa, mutta niiden tuloksiin ei pidä suhtautua liian ryppyotsaisesti vaan tulee muistaa, että jokainen lapsi on yksilö.
Lähde: Mielen teoria
Teksti: Sonja
