Elämä vastasyntyneen vauvan kanssa on jännittävää. Etenkin silloin, kun kyseessä on ensimmäinen lapsi, on tiedossa paljon uusia asioita. Kun vauva syystä tai toisesta syntyykin ennenaikaisesti, tuo tilanne vastaan ihan erilaisia juttuja ja sävyjä synnytyksen jälkeiseen elämään.
Jos ei ole kokenut elämää keskosvauvan kanssa, ei täydellisesti osaa kuvitella mitä kaikkea sellaiseen elämään sisältyy. Mahdollista on, että vauva vaikuttaa niin pieneltä ja hauraalta, että hänen koskettaminen pelottaa vanhempia. Se hetki, kun oman pienokaisen saa lopulta syliin, voi tulla vasta pitkän ajan päästä synnytyksestä. Vauvan kanssa ei samalla tavalla lähdetä sairaalasta kotiin parin päivän kuluttua, kuten täysaikaisissa synnytyksissä on usein tapana. Elämä on siis monesti kovin erilaista keskosen kanssa monella tavalla.
Keskosen määritelmä
Käypä hoito -suosituksessa määritellään keskosvauva siten, että pienokainen on syntynyt ennen raskausviikkoa 37+0. Käytössä on lisäksi tätä tarkempi luokittelu, jolla selviää, että kuinka paljon ennenaikaisesti vauva on syntynyt. Suomessa syntyvistä vauvoista noin 5-6 prosenttia syntyy keskosina, kerrotaan Terveyskylän kirjoituksessa. Noin prosentti vauvoista on pikkukeskosia.
Erilaiset lähtökodat elämään
Keskosten lähtökohdat elämään ovat hyvin erilaisia, koska osa syntyy todella paljon ennen laskettua aikaa. Vau.fi-sivustolla todetaan, että keskosena syntyvillä on erilaisia tarpeita ja haasteita, riippuen siitä, miten paljon ennenaikaisesti he syntyvät. Lähes täysiaikaiset vauvat saattavat pärjätä parin päivän sairaalahoidolla, mutta pikkukeskoset voivat tarvita pitkää, jopa kuukausia kestävää sairaalassa oloa. Heillä voi olla haasteita esimerkiksi keuhkojen toiminnan kanssa ja monet tarvitsevat hengityskoneen apua, suonensisäistä ravintoa ja mahdollisesti lääkehoitoja elämän alkutaipaleelle. Keskonen pääsee kotiin, kun hän on riittävästi vahvistunut ja täyttää asetetut kriteerit, kerrotaan Vau.fi-sivuston kirjoituksessa.
Vanhempien merkitys ja koetut tunteet
Vanhempien aktiivinen ote ja halu osallistua keskoslapsen hoitoon ovat todella tärkeitä, selviää Vau.fi-sivuostolta. ”Sen on todettu lyhentävän keskosen sairaala-aikaa, vähentävän bakteeri-infektioita ja lieventävän tilanteeseen liittyvää vanhempien masennusoireilua”, lukee tekstissä.
Raskaus ja vauvan syntymä voivat synnyttää vanhemmissa monenlaisia tunteita. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Saila Holmström ja Katariina Huhtala ovat selvittäneet tehohoidossa olevan keskosen vanhempien kokemuksia liittyen keskosuuteen, syliin saamiseen ja hoivaamiseen. Opinnäytetyöstä selviää, että keskosten vanhemmat kokevat monenlaisia tunteita vauvan elämän alkutaipaleella.
Esimerkiksi pelko ja jännitys ovat asioita, joita monet vanhemmat kokevat etenkin tilanteen alkuvaiheessa. Usein jossain vaiheessa vanhemmat kokevat luottamusta siihen, että vauva tulee selviämään. Toisinaan vanhemmat kokevat positiivisia tunteita ja helpotusta. Näin on etenkin silloin, jos he kokevat olonsa onnekkaaksi, että raskaus eteni lopulta niinkin pitkälle. Vaikka tehohoidossa oleva vauva on usein letkujen ja apuvälineiden ympäröimänä, kokevat vanhemmat monesti asiaan liittyen turvallisuutta. On hyvä, että vauvan vointia seurataan jatkuvasti ja hän saa tarvitsemaansa apua. Onnellisuus on tunne, jota vanhemmat kokevat viimeistään silloin, kun he saavat vihdoin ja viimein oman vauvan sylihoitoon.
Teksti: Liisa
