Kuinka lasta voi auttaa oppimaan tunnehallintaa?

Kuinka lasta voi auttaa oppimaan tunnehallintaa?
Photo by Mick Haupt

Tunteiden hallinta ei ole taito helpoimmasta päästä. Monille aikuisillekin on vaikeaa kontrolloida omaa käyttäytymistään tunnekuohun vallassa. Pienelle lapselle tunnetilojen hallinta on usein vielä monin verroin haastavampaa. Kuinka lasta voi auttaa oppimaan tunteiden hallintaa?

Tunteet ja niiden hallinta ovat keskeisessä osassa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Lapsi oppii nämä tärkeät taidot peilaamalla tunteitaan vanhemman kautta. Oppiminen alkaa jo vauvaiässä. Jos vauva itkee, vanhemman rauhoittava ääni signaloi, että mitään hätää tai vaaraa ei ole. Jos lapsi vähän vanhempana vaikkapa kaatuu tai lelu menee rikki ja lapsi alkaa itkeä, vanhemman rauhallisuus ja suhtautuminen tilanteeseen auttaa lasta käsittelemään harmistukseen liittyvää tunnetta. Vanhemmilla onkin merkittävä rooli pienen ihmisen tunnehallinnan oppimisen kannalta.

Empatia on avainasemassa

Empatia on eräs ihmisten välisen kanssakäymisen tärkeimmistä taidoista. Kyky ymmärtää miltä toisesta tuntuu erilaisissa tilanteissa ja taito ottaa toisen tunteet huomioon on olennainen sen kannalta, että lapsi pystyy toimimaan osana yhteisöä esimerkiksi päiväkodissa ja myöhemmin koulussa ja työelämässä.

Lapselle on hyvä opettaa pienestä pitäen, että on sallittua kokea kaikenlaisia tunteita, mutta niiden ilmaisua pitää harjoitella. Vanhempi voi esimerkiksi todeta rauhallisesti, että on ihan normaalia tuntea harmistusta, jos vaikkapa lelu hajoaa, tai lapsi ei saa jotain mitä haluaa. Vanhemman oma rauhallinen ääni ja olemus rauhoittavat myös lasta tällaisessa tilanteessa. Rajat täytyy toki asettaa ja vanhemman pitää olla jämäkkä oikeissa kohdissa. Mutta samaan aikaan voi ilmaista, että vanhempi ymmärtää lapsen tunteen eikä tuomitse tunnetta itseään.

Vanhemman oma tunnehallinta on tärkeää

Vanhempi saattaa joskus itsekin joutua voimakkaan tunnekuohun valtaan, jota hänen on vaikea hallita. Jos esimerkiksi on väsynyt työpäivän jälkeen, lapsen kiukuttelu saattaa tuntua erityisen ärsyttävältä. Tällaisessa tilanteessa vanhemman pinna saattaa palaa ja hän saattaa sanoa lapselle vihanpuuskassa asioita, joita myöhemmin katuu. Tämä on toki inhimillistä, jokainen vanhempi on joskus joutunut tällaiseen tilanteeseen.

Jos vanhempi kokee, että tällaisia tilanteita tulee vastaan usein, vanhemman on hyvä miettiä etukäteen tapoja, joiden avulla hän voi kanavoida ja ilmaista tunteitaan myös ärtyneenä ilman, että hänen tunnereaktionsa pelottaisi lasta.

Erityisesti kun lapsi on pieni, hänen ja vanhemman välinen suhde on tärkeä pohja, jonka varaan lapsi rakentaa tulevan elämänsä käyttäytymisstrategioita. Jos kotiympäristö on turvallinen ja lapsen ja vanhemman suhde on hyvällä pohjalla, lapsi voi käyttää suhdetta peilinään opetellessaan tunnehallintaa.

Vanhempi voi myös harjoitella tunnistamaan erilaisia tunteita lapsen kanssa vaikkapa televisio-ohjelmaa katsoessa. Lapselta voi esimerkiksi kysyä, miltä hän luulee tarinan päähenkilöstä tuntuvan tietyissä tilanteissa tai mitä hän itse tekisi samassa tilanteessa. Tällainen yhteinen pohdinta on paitsi hauskaa yhteistä puuhastelua, myös hyvin hyödyllistä lapsen tunnehallinan kehityksen kannalta.

Lähde ja lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.