Vauvat reagoivat vanhemman huolestuneisuuteen – Kriisiaikoina huolta on vaikeaa välttää

Vauvat reagoivat vanhemman huolestuneisuuteen – Kriisiaikoina huolta on vaikeaa välttää
Kuva: kaushal mishra

Tutkimuksissa on havaittu, että jo vauvat kykenevät vaistoamaan jos heidän vanhempansa ovat stressaantuneita. Vanhempien stressin ja ahdistuksen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti vauvoihin.

Energiakriisi, inflaatio ja sota myllertävät maailmaa. Monessa perheessä ollaan huolissaan tulevasta talvesta. Lapset vaistoavat helposti vanhempien huolen ja alkavat itsekin huolehtimaan. Vaikka itse ei olisi stressaantunut, läheisen ihmisen stressi saa omankin stressihormonitason nousemaan.

Tutkijat selvittivät äidin stressin vaikutusta vauvoihin. Kokeessa äidit jaettiin kolmeen ryhmään, jotka erosivat toisistaan sen suhteen, kuinka stressaavia tehtäviä ryhmään kuuluvat äidit joutuivat tekemään kokeessa.

Äidit eivät olleet vauvojensa kanssa tehtäviä tehdessään. Stressaavien tehtävien jälkeen äidit tapasivat jälleen lapsensa. Kun lasten ja äitien sydämen syketiheyttä seurattiin, havaittiin että stressaavia tehtäviä tehneiden äitien vauvoilla sydämen syke muuttui pian samanlaiseksi kuin äidillä. Tämän fysiologisen efektin lisäksi vauvoilla havaittiin myös behavioraalinen efekti: vauvat välttelivät enemmän vuorovaikutusta tuntemattomien kanssa verrattuna niihin vauvoihin, joiden äidit eivät olleet tehneet stressaavia tehtäviä.

On todennäköistä, että vauvat vastaanottivat tietoa äidin stressaantuneesta olotilasta monien aistijärjestelmien kautta. Vauvojen esimerkiksi tiedetään olevan sensitiivisiä äänen emotionaaliselle sävylle. Myös kosketustapa signaloi vauvalle äidin senhetkistä mielentilaa. Monesti ihminen ei itse ole tietoinen tällaisista alitajuisista signaaleista, joilla hän välittää muille tietoa omasta henkisestä tilastaan.

Vanhempien kannattaakin yrittää mahdollisuuksien mukaan välttää stressiä lastensa läsnäollessa. Toki tämä on monesti helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin tänä päivänä, jolloin maailma on aikamoisessa myllerryksessä, monen mieltä kalvaa huoli siitä, miten oma perhe tulee selviämään. Huoltaan on varmasti mahdotonta täysin peittää, eikä tunteitaan toki pidä tukahduttaa. Silti on hyvä pyrkiä välttämään ainakin kaikkein voimakkaimpia tunteenpurkauksia lasten läsnäollessa, jos se suinkin on mahdollista. Jos ja kun lapset kokevat olonsa stressaantuneeksi vanhemman stressin takia, vanhempi puolestaan reagoi lapsen stressiin ja negatiivinen kierre on valmis.

Fyysisen ja henkisen olotilansa rentouttamiseen voi kokeilla erilaisia keinoja. Mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kun löytää juuri itselle sopivan rentoutumisen muodon, voi pyrkiä aktiivisesti rauhoittamaan itseään aina jos tuntee stressitason nousevan liikaa.

On myös hyvä muistaa, että lapset eivät kuitenkaan “mene rikki” kovin pienestä. Stressi ja ahdistus ovat normaali osa elämää, jokainen kokee niitä joskus. Lapsi ei voi elää “lasikuplassa” jossa hän ei koskaan altistu näille tunteille. Jos ei koskaan altistu stressille, ei voi myöskään oppia tunnetta hallitsemaan. Jos lapsi näkee vanhempien esimerkin avulla, että stressiä tulee välillä mutta tunteen ei tarvitse antaa hallita itseään, hän oppii toimimaan samoin itse aikuisena.

Lähde: Parenting Science

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.