Kiusaajalapset syyllistyvät muita useammin aikuisina väkivaltarikoksiin – tutkijat todistivat

Kiusaajalapset syyllistyvät muita useammin aikuisina väkivaltarikoksiin – tutkijat todistivat

Laaja suomalaistutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka syyllistyvät jo lapsena usein muiden kiusaamiseen, on moninkertainen todennäköisyys tehdä aikuisena väkivaltarikoksia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan usein kiusaavien poikien suhteellinen riski tehdä seuranta-aikana vakava väkivaltarikos, kuten henkirikos tai törkeä pahoinpitely, oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan. Tutkimusaineisto on laaja, koska siihen osallistuneita suomalaislapsia seurattiin yli 20 vuotta ennen tulosten julkistamista. Tutkimuksen toteutti Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus.

Tutkimus osoitti, että lapset, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, olivat muita todennäköisemmin saaneet ainakin yhden väkivaltarikostuomion 31 ikävuoteen mennessä. Sen sijaan kiusatuksi joutuminen ei näyttänyt vaikuttavan väkivaltarikosten tekemiseen aikuisena.

Kotitaustalla ei vaikutusta

Tutkimuksessa otettiin huomioon myös useita taustatekijöitä, kuten lapsen sosioekonominen tausta sekä mahdollinen psyykkinen oireilu lapsuusiässä. Tulos oli silti selvä: yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi riippumatta lapsen vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta tai mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireilusta, eli taustatekijöillä ei ollut vaikutusta tutkimuksen lopputulokseen.

– Tutkimuksemme osoitti kiusaamisen ja väkivaltarikosten yhteyden sekä miehillä että naisilla. Löydökset vahvistavat aiempia viitteitä, joiden mukaan kiusaamisen ehkäisy voi mahdollisesti vähentää väkivaltarikoksia, sanoo päätutkija Elina Tiiri Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tulos perustuu Suomessa vuonna 1989 kerättyyn laajaan, koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon. Kun tutkimusaineisto kerättiin, osallistujat olivat 8–9-vuotiaita. Kun osallistujat olivat 30–31-vuotiaita, kerättiin poliisirekisteristä tieto kaikista heihin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.

Tutkijoiden mukaan tämä poikkeuksellisen laaja tutkimuskokonaisuus tuottaa ainutlaatuista tietoa, jonka avulla ongelmiin voidaan puuttua entistä varhemmin ja kehittää palveluja entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Nuorten riitely raai’stunut

MTV puolestaan kertoo, että alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät väkivallanteot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti varsinkin Turussa ja Porissa sekä muualla Varsinais-Suomessa. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana nuorten väkivaltarikokset ovat nelinkertaistuneet, jos huomioon otetaan ainoastaan poliisin tietoon tulleet tapaukset. Lounais-Suomessa nuorten väkivaltarikokset ovat kolminkertaistuneet.

Nuorten väkivaltatilanteet liittyvät poliisin mukaan usein koulumaailmaan, jossa tapahtuneet asiat tai kärhämät voivat johtaa lopulta väkivaltaan: yleistä on esimerkiksi uhriin tai tappelun molempiin osapuoliin kohdistuva solvaaminen tai valheiden levittäminen toisesta osapuolesta, mikä lopulta johtaa tilanteen eskaloitumiseen fyysiseksi väkivallanteoksi. Poliisin mukaan on nähtävissä, että nuorten kynnys käyttää nyrkkejä tai teräaseita riitoja selvitettäessään on selvästi madaltunut lähivuosina.

Teksti: Petra

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *