Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteaa raportissaan, että seuraukset oppilaan jatkuvista poissaoloista vaihtelevat nyt liikaa riippuen koululaisen asuinalueesta ja yksittäisten opinahjojen omista käytännöistä.
Karvin tuoreen raportin mukaan Suomessa on syytä yhtenäistää tapoja ja käytäntöjä, joilla koulupoissaoloihin puututaan. Nykyisin meno on hyvin kirjavaa, eikä ole olemassa yhtenäistä sapluunaa, jotka noudatettaisiin jokaisessa koulussa Hangosta Inariin, vaan samoja yleisiä ohjeistuksia on tähän asti tulkittu eri oppilaitoksissa varsin vapaasti kuka mitenkin. Eroa on ollut etenkin siinä, mitä seurauksia jatkuvilla poissaoloilla on ollut eri koulujen opiskelijoille. On ollut täysin koulusta kiinni, miten ja miten nopeasti poissaoloihin on puututtu.
”Suuri vaihtelu poissaoloihin puuttumisen tuntirajoissa osoittaa, että eri toimijatahot ovat tulkinneet eri tavoin, milloin poissaolo aiheuttaa huolta tai on ongelmallinen. Tämä tulos osoittaa, että on tarpeellista yhtenäistää käytäntöjä kansallisella tasolla”, kuvaa Karvin arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen.
Neljäsosa vanhemmista huolissaan
Karvin mukaan poissaoloihin koulusta pitäisi puuttua mahdollisimman vanhaisessa vaiheessa, koska ongelman on todettu kehittyvän asteittain ja usein ajan myötä vain pahenevan – kouluun ja opiskeluun kiinnittymisestä tulee koululaiselle koko ajan vain vaikeampaa ja vaikeampaa. Merkittävää on, että Karvin arviointiaineiston mukaan neljäsosa suomalaisvanhemmista on ollut huolissaan oman lapsensa viihtymisestä koulussa, lapsen haluttomuudesta mennä kouluun tai oman lapsen poissaoloista.
Liikaa vanhempien vastuulla
Vanhemmat niin ikään raportoivat, että saadakseen apua poissaolo-ongelmiin heidän on täytynyt itsensä olla alusta asti hyvin aktiivisia ja alkaa aluksi kotoa käsin selvittää asiaa koulun kanssa. On koulujen tehtävä seurata oppilaiden osallistumista tunneille ja kiinnittymistä koulumaailmaan osaksi ikäluokkaansa ja -kavereitaan. Myös koulujen tavat puuttua kismittivät monia vanhempia ja myös koululaisia itseään.
”Huoltajat ja oppilaat toivat esiin turhautumista jatkuviin palavereihin, joissa voi olla paikalla heille tuntemattomia työntekijöitä ja joiden lopputuloksena ei aina saavuteta riittävän konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Huoltajat toivoivat erilaisten tukitoimien kokeilua sekä myös konkreettisia ohjeita siihen, miten kotona voidaan tukea oppilasta, jolla on ongelmia säännöllisessä koulunkäynnissä”, Markkanen kuvaa.
Karvin sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi jatkuu 31.5.2023 asti, minkä jälkeen julkaistaan arvioinnin loppuraportti, johon kootaan kokemuksia koulupoissaolojen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvästä kehittämistyöstä ja sen tuloksista. Opetushallitus on jo nyt antanut koko maan kattavat ohjeet koulupoissaoloihin puuttumisesta, ja ne astuivat voimaan viime kuun alussa. Karvin mukaan näyttää, että yhtenäisistä ohjeista huolimatta samoja sääntöjä tulkitaan tällä hetkellä liian eri tavoin eri puolilla maata.
Lähde: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Opetushallitus
Teksti: Petra
