Miksi synnyttäjien keski-ikä on noussut?

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noussut 29 ikävuoteen. Lisäksi 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus on kasvanut koko ajan ja nyt se on jo 22,0 prosenttia ensisynnyttäjistä. Biologisesti paras ikä lapsen saamiselle olisi 20-30 vuotta. Tärkein syy syntyvyyden laskuun on, että ensisynnyttäjät ovat yhä vanhempia, kerrotaan Potilaan Lääkärilehden artikkelissa.
Synnyttäjien keski-iän nousun takaiset syyt ovat moninaiset, mutta siihen vaikuttaa muun muassa naisten korkeampi koulutustaso. Lisäksi kehittyneemmät hedelmöityshoidot ja sukusolujen luovutus, mahdollistavat raskauden myöhemmälläkin iällä (vaikkakin ikä vaikuttaa hedelmöityshoitojen onnistumiseen), kerrotaan Lääkärilehden artikkelissa.
Ensimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempana on nykyajan trendi. Väestöliiton perhebarometrin (2017) mukaan lapsihaaveita ajatellaan vasta sitten, kun jatko-opinnot on suoritettu, saatu vähän työkokemusta ja parisuhde on vakautunut.
- Lue myös Kuinka kohdata hankala teini?
- Lue myös THL: Älä mökötä lapselle-Se on henkistä väkivaltaa
- Lue myös Aseta tavoitteet uudelle vuodelle 2023 myös vanhemmuudessa ja lapsen kasvatuksessa
- Lue myös Et voi sanoa ääneen, jos äitiys kaduttaa
- Lue myös Kaverivanhemmuuden yleistyminen huolestuttaa asiantuntijaa – nämä merkit paljastavat, että olet kaverivanhempi
Monelle lasten saamisen este on sopivan kumppanin puuttuminen. Joillakin menevät puolestaan “moninaiset muut syyt” ja kiinnostuksen kohteet lasten hankinnan edelle tai ainakin aiheuttaa sen lykkäämistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi harrastukset, matkustelu ja työuraan keskittyminen. Ilmiön tutkiminen on vaikeaa, koska nämä niin kutsutut “moninaiset syyt” voivat olla niin epämääräisiä.
Ikävät mielikuvat lapsiperheiden elämästä ja kontaktien puuttuminen lapsiperheiden elämään aiheuttavat sen, että vanhemmuus houkuttelee yhä vähemmän. Monien oma tuttavapiiri koostuu iloisista ja menevistä sinkuista sekä pareista. Pelon aiheita liittyen lapsiperheiden elämään tuntuu olevan paljon.
Myöskään median antama mielikuva lapsiperheiden elämästä, ei ole positiivinen. Eräs nuori nainen kuvaili uutisointia lapsiperheistä “lapsiperhekamaluudeksi”.
Tutkimuksen mukaan naiset kokivat vaikeaksi myös perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen. Naisten puheissa korostui lastenhankinnan aiheuttamat katkot ja riskit työelämässä. Varhainen äitiys on lisäksi naisille taloudellisesti epäedullista. Erityisesti korkeasti koulutettujen naisten kannattaa tutkimusten mukaan lykätä lasten saantia lähemmäs 30 ikävuotta.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että korkeakouluopiskelijoilla oli tiedossa aukkoja hedelmällisyyteen liittyen, koska syntyvyydeen luultiin laskevan vasta 45 ikävuoden jälkeen. Näin luuli yli puolet miehistä ja kolmasosa naisista. Puutteellinen käsitys hedelmällisyydestä voi johtaa siihen, että lastensaantia lykätään, eikä ymmärretä riskejä.
Minkä ikäisenä sinä haluaisit tulla tai tulit vanhemmaksi? Mitkä tekijät vaikuttivat lapsen saantiin siinä iässä?
Lähteet: Lääkärilehti, Perhebarometri 2017 ja Potilaan Lääkärilehti
Teksti: Anne-Mari Valta