Oletko ylisuojeleva vanhempi?

Oletko ylisuojeleva vanhempi?
Kuva: Guillaume de Germain

Varsinkin kun lapsi on pieni, vanhemman tärkein velvollisuus on pitää huolta hänen terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Voiko lapsesta huolehtia liikaa? Missä menee normaalin huolehtimisen ja ylisuojelevaisuuden raja?

Very Well Family -sivustolla pohditaan, missä kulkee ylisuojelevaisuuden ja normaalin huolehtivaisuuden raja. Alla on listattu joitakin ylisuojelevaiselle vanhemmalle tyypillisimpiä piirteitä.

Mikromanagerointi

Asioiden mikromanagerointi on tyypillistä ylihuolehtivalle vanhemmalle. Mikromanageeraava vanhempi pyrkii koko ajan olemaan niin lähellä lastaan, että hän pystyy kontrolloimaan jokaista asiaa, joka mahdollisesti vaikuttaa lapseen. Mikromanageeraaminen saattaa estää lasta löytämästä omia mielenkiinnonkohteitaan, koska vanhempi tekee käytännössä kaikki päätökset.

Epäonnistumisilta suojelu ja ylimitoitettu lohduttaminen

Lapsen ylenmääräinen suojelu epäonnistumisilta saattaa vaikuttaa negatiivisesti hänen kehitykseensä. Virheistä ihminen yleensä oppii parhaiten. Toki on luonnollista, että vanhemmat valvovat lastaan ja pyrkivät estämään suurimmat virheet varsinkin kun lapset ovat nuoria. Sen sijaan pyrkimys estää kaikki virheet aina ja kaikkialla ei edesauta lapsen oppimista selviytymään maailmassa. Jokainen epäonnistuu joskus. Mikäli lapsella ei ole ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta epäonnistumisesta, ensimmäinen kerta tulee olemaan hyvin rankka.

Vastuun opettaminen lapselle on eräs vanhemman tärkeimmistä tehtävistä. Jos vanhempi aina siivoaa lapsen huoneen, petaa hänen sänkynsä ja tekee vastaavat asiat hänen puolestaan, lapsella ei ole mahdollisuutta oppia itse ottamaan vastuuta omasta elämästään. Myös ylenmääräinen lohduttaminen jokaisen pienen vastoinkäymisen jälkeen saattaa haitata lapsen vastoinkäymisten sietokykyä vanhempana.

Lohduttaminen on toki tärkeää, mutta senkin voi viedä liiallisuuksiin. Halaaminen ja pehmeät sanat usein riittävät, sen sijaan että lapselle esimerkiksi ostaa jäätelön tai muuta hyvää jokaisen itkun jälkeen.

Ystävyyssuhteiden kontrollointi ja liika varoittelu

Lapsen ystävyyssuhteiden kontrollointi on eräs tyypillinen piirre ylisuojelevalle vanhemmalle. Vanhempi saattaa itse pitää joistakin tietyistä lapsista, joiden kanssa hän toivoisi oman lapsensa viettävän aikaa. Pyrkimys valikoida lapsen ystävät ei kuitenkaan yleensä onnistu. Lapsen yksilölliseen viihtyvyyden tunteeseen tiettyjen lasten seurassa ei voi vaikuttaa ulkopuolelta. Kemiaa joko on tai sitä ei ole, niin lasten kuin aikuistenkin välillä.

Jatkuva asioista varoittelu ja vaaroista huomauttelu on niinikään tyypillistä ylisuojelevalle vanhemmalle. Tällainen saattaa kuitenkin vain pelottaa lasta sen sijaan, että hänen turvallisuudentunteensa lisääntyisi. Samoin jatkuva lapsen olinpaikan varmistelu ja sen kontrollointi, mitä hän tekee useimmiten vain hermostuttaa lasta.

On luonnollista, että vanhempi haluaa huolehtia lapsestaan. Jossakin vaiheessa on kuitenkin pakko päästää irti ja luottaa siihen, että lapsi kyllä selviää. Parasta on antaa lapsen harjoitella epäonnistumisen kaltaisia elämän tärkeitä taitoja vanhemman valvonnassa, mutta ilman liikaa kontrollia.

Lähde: Very Well Family

Teksti: Sonja


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.