Avun hakeminen tilanteessa, jossa omat keinot on käytetty loppuun, on viisautta. SIlti moni vanhempi nolostelee paljastaa, että on käyttänyt kasvatus- ja perheneuvonnan palveluita. Miksi asia tuntuu niin nololta?
Media maalaa joka käänteessä ideaalista kuvaa siitä, millaista elämän pitäisi olla. Mainoksissa hymyilee onnellisia ihmisiä ja perheitä. Somessa kaikilla tuntuu menevän niin hyvin. Onnellisia kuvia katsoessa ei aina muista, että ihmiset monesti kaunistelevat omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Jos jokainen tuttu julkaisee vain upeita kuvia jännittävistä elämäntapahtumista, alkaa helposti alitajuisesti uskoa, että kaikkien muiden elämä todellakin on parempaa kuin oma arkinen taaperrus. Jos omassa elämässä on lisäksi ihan oikeita huolia, kontrasti saattaa tuntua vielä suuremmalta.
Vanhempi aina toivoisi, että lapsi olisi onnellinen, koulussa tai päiväkodissa menisi hyvin, lapsi pysyisi terveenä ja lapsella olisi ystäviä. Jos asiat eivät mene niin kuin toivoo, tilannetta yritetään korjata parhaan mukaan. Mutta entä jos asiat eivät parannu ja tilanne sen sijaan vain huononee? Lapsi saattaa oireilla niin voimakkaasti, että hänen terveytensä on vaarassa, jos asiaan ei puututa.
Jotkut vanhemmat viivyttelevät avun hakemisen kanssa, koska heitä nolottaa myöntää itselleen ja muille, että he eivät ole onnistuneet itse ratkaisemaan ongelmia ja auttamaan lastaan. Nolouteen ei kuitenkaan ole mitään syytä. Jos jokainen vanhempi maailmassa olisi täydellinen ongelmanratkaisija, ei perheneuvontaa tarvittaisi lainkaan. Kuitenkin perheneuvonnan asiakkaina käy vuosittain hyvin suuri määrä suomalaisia lapsia ja heidän vanhempiaan. Ei ole millään lailla häpeällistä hakea apua silloin, jos oman lapsen hyvinvointi on vaarantunut. Päinvastoin, avun hakeminen oikealla hetkellä jatkovahinkojen estämiseksi on suurta viisautta.
Vanhempien hyvinvoinnin tukeminen edistää lasten hyvinvointia
Yksi perheneuvonnan päätehtävistä on tukea vanhempia ja vanhemmuutta haastavissa tilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutus- ja tunnesidettä sekä tarvittaessa tehostaa vanhemman kasvatus- ja ohjaustaitoja. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy myös parisuhteiden tukeminen, jonka avulla vahvistetaan lapsiperheessä vanhempien välistä suhdetta ja sitä kautta tuetaan toimivaa vanhemmuutta. Tuki laajentuu myös yleisesti perheenjäsenten välisten suhteiden tukemiseen, kommunikaation parantamiseen ja sitä kautta lasten ja koko perheen hyvinvoinnin lisäämiseen.
Jos vanhemmat päätyvät eroon, perheneuvonnassa tuetaan tässäkin tilanteessa koko perhettä. Erityisesti lapset saattavat oireilla voimakkaasti eron sattuessa. Ero on aina raskas asia kaikille osapuolille. Jos omat voimavarat eivät eron keskellä riitä huolehtimaan voimakkaasti oireilevan lapsen hyvinvoinnista, kannattaa tarttua perheneuvonnan tarjoamaan turvaverkkoon. THL:n sivuilta voi lukea lisää kasvatus- ja perheneuvonnasta.
Lähde ja lisätietoa: THL Kasvatus- ja perheneuvonta
Teksti: Sonja
