Lapsen lukivaikeudet sekä innokkuus lukemiseen vaikuttavat monin tavoin koulutaipaleeseen. Ajoissa aloitettu lukemisen tuki on tärkeää, mutta koulumaailmassa tukeminen kaipaa selvää kehittämistä.
Lapsen lukuvalmius sekä asenne kirjallisuutta kohtaan rakennetaan jo varhaislapsuudessa. On sanottu, että jo vatsassa olevalle lapselle lukeminen antaa valmiuksia kielelliselle kehitykselle taaperoiässä. On sanomattakin selvää, että se lapselle tutuksi tulee, millä lasta altistaa. Lukemisen malleja ja kirjallisia virikkeitä jo taaperoina ja leikki-iässä saaneet lapset kiinnostuvat kirjoista ja saavuttavat lukutaidon usein nopeammin kuin muut. Tämä näkyykin sitten selkeästi koulua aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Lukukeskuksen mukaan yksittäisistä harrastuksista nimenomaan lukemisella on suurin, lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin.
Lapset, joilla on esiopetusvuoden päättyessä hyvät lukuvalmiudet, ovat muita lapsia taitavampia ja innokkaampia lukijoita myös ensimmäisen kouluvuoden päättyessä. On todettu, että luetun ymmärtäminen on helpompaa lapselle, jolle on luettu paljon. Tällöin myös lukuinto syttyy ja säilyy helpommin. Kotona lukuinto näyttäytyy yleensä esimerkiksi innokkaampana läksyjen tekemisenä ja asioiden tutkailuna.
Työ lukutaidon kehittämiseksi alkaa jo varhaisessa vaiheessa päiväkodeissa, kerhoissa ja muun varhaiskasvatuksen piirissä. Koulun rooli on kuitenkin asiassa erittäin keskeinen, sillä peruskoulussa tehdään paljon työtä lasten lukutaidon ja lukuharrastuksen edistämiseksi. Opettajilla on oppilaan lukuharrastuneisuuteen jopa yhtä voimakas vaikutus kuin kavereilla ja vanhemmilla, erityisesti niille oppilaille, joilta puuttuu perheen tuki lukemiselle. Paljon on toki merkitystä myös opettajan asenteilla lukemiseen ja kirjallisuuteen. Alakouluja koskeneen selvityksen mukaan jopa lähes neljännes opettajista ei ole viimeisen lukukauden aikana antanut oppilaille kokonaista kirjaa luettavaksi. Yleisin syy tähän on opettajien mukaan oppilaiden luku- ja oppimistaidon puutteet sekä asenteet. Myös opettajan oman lukuharrastuksen kehittämistä tulisi tukea, sillä opettajan lukuharrastuksella on suuri vaikutus siihen, kuinka usein kirjallisuutta hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa.
Yksi selitys yleisen lukutaidon ja lukemisen innon laskulle voi olla kirjastokäyntien väheneminen. Kun aiemmin kirjastot olivat erityisesti lapsiperheiden suosiossa, on käynnit vähentyneet nyt kautta ikäkausien. Erityisen voimakkaasti kävijäosuus on vähentynyt 15–19-vuotiailla pojilla, jopa 30 prosenttia. Syy kirjastokäyntien vähenemiseen voi puolestaan olla moninainen. Tarjolla on nykyisin paljon edullista kirjallisuutta ostettavaksi, ja äänikirjat sekä sähköiset kirjat saa käsiinsä ilman kirjastoakin. Netin käytön lisääntyminen on myös yksi selkeä syy – esimerkiksi tiedonhaun vuoksi ei enää tarvitse vaivautua kirjastoon saakka.
Lukukeskuksen mukaan lukutaidosta puhuttaessa pitää huomata, että kyse ei ole ainoastaan lapsista ja nuorista. Myös aikuisilla on heikkoa lukutaitoa, jonka tunnistaminen auttaa kehittämään myös lasten lukutaitoa
Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lapset-lukevat-aiempaa-vahemman-kirjoja-netissa-ja-somessa-lukutaito-maarittyy-uudelleen/?listing=simple
https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/
Teksti: Jenni Ruotsalo
