Yksin jääminen kotiin ilman vanhempien välitöntä valvontaa on merkittävä etappi lapsen kehityksessä. Joskus voi olla vaikeaa tietää, milloin lapsi on valmis ottamaan tämän suuren askelen. Mikä on oikea aika alkaa harjoittelemaan yksinoloa?
Suomen laissa ei ole määritelty sellaista ikärajaa, jota nuorempaa lasta ei saa jättää yksin kotiin. Toki on selvää, että liian nuorta lasta ei voi jättää yksin. Jos esimerkiksi taaperon jättää yksin kotiin, lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus puuttua asiaan. Mutta entä kun lapsi on vanhempi? Milloin hän on valmis viettämään aikaa yksin kotona?
Jos lapsi on alakouluikäinen, hänellä tulisi mieluiten pääsääntöisesti olla aikuinen seuranaan. Ikä ei kuitenkaan ole ainoa määräävä tekijä. Toiset lapset ovat valmiimpia olemaan yksin aiemmin kuin toiset. Lapsen kanssa voi harjoitusmielessä kokeilla yksinoloa lyhyitä aikoja kerrallaan. Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja siksi on vanhemman vastuulla määrittää se hetki, jolloin lapsi on valmis olemaan yksin kotona.
Jos lapsi millään lailla osoittaa pelkoa yksinoloa kohtaan, silloin aika ei luultavasti ole vielä oikea. Pelkäävää lasta ei pidä jättää kotiin yksin. Jos lapsi kuitenkin vaikuttaa valmiilta kokeilemaan yksinoloa ja vanhemmastakin tuntuu, että hänen ikänsä on oikea, voi yksinoloa alkaa harjoitella enemmän.
Yksinoloon on tärkeää valmistautua huolellisesti
Ennen yksinoloa on tärkeää käydä läpi kaikki olennaiset asiat ja tilanteet, jotka saattavat tulla eteen. Lapselle tulee olla täysin selvää, mitä on sallittua tehdä yksin kotona ja mitä ei. Kotona saattaa esimerkiksi olla alueita tai huoneita, joihin lapsi ei saa mennä yksin ollessaan turvallisuus- tai muista syistä. On myös tärkeää sopia, saako lapsi mennä yksin ulos, jos hän on kotona yksin. Lisäksi on hyvä pohtia, mistä lapsi saa apua, jos hän sitä tarvitsee yksin ollessaan. Onko lähellä esimerkiksi naapureita, joiden puoleen lapsi tarvittaessa voi kääntyä?
Lapselle voi jättää kotiin valmiiksi tehtyjä eväitä ja hänen kanssaan voi soitella, jolloin hän tuntee vanhemman olevan lähellään ja huolehtivan hänestä vaikka välissä onkin fyysistä etäisyyttä. Jos lapsi on yksin kotona ja vastaan tulee hätätilanne, ei ole varmaa, että lapsi osaa toimia tilanteessa oikein siltikään, vaikka turvallisuuteen liittyviä asioita ja toimintaohjeita olisi käyty läpi yhdessä. Lapsi saattaa lamaantua pelottavassa tilanteessa ja unohtaa yksinkertaisetkin turvaohjeet.
Lapsen kanssa tulisi käydä useita kertoja läpi turvallisuuteen liittyvät perusasiat, kuten hätänumeroon soittaminen. Numeron on syytä olla selkeästi näkyvillä kotona. Numeron yhteyteen voi kirjoittaa yksinkertaiset ohjeet siitä, miten hätänumeroon soittaessa tulee toimia, mitä puhelimeen tulee kertoa, sekä muita tärkeitä hätätilanteisiin liittyviä asioita. Kun turvallisuuteen liittyvät asiat on huolella käyty läpi, voi lapsen antaa harjoitella yksinoloa kevyemmin mielin.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teksti: Sonja
