Moni lapsi kasvaa kaksikielisessä perheessä. Tutkimuksissa tästä on havaittu olevan lapselle monenlaista hyötyä. Parents -sivustolla pohditaan kaksikielisyyden vaikutusta lapsen kehitykseen.
Parents -sivuston mukaan kaksikielisten lasten on joissakin tutkimuksissa havaittu olevan sosiaalisesti ymmärtäväisempiä verrattuna lapsiin, jotka ovat oppineet vain yhden kielen lapsuudessa. Sosiaalinen ymmärtäväisyys tarkoittaa tässä yhteydessä kykyä ymmärtää paremmin toisten ihmisten näkökulmia, ajatuksia ja aikomuksia. Tämän arvellaan osittain johtuvan siitä, että kaksikieliset lapset kykenevät ehkä helpommin havaitsemaan pieniä muutoksia puheen eri osa-alueissa, kuten puherytmissä ja äänenpainoissa. Nämä pienet muutokset usein kertovat puhujan mielentilasta ja siksi näiden merkkien tulkinta ja ymmärtäminen edesauttavat toisten ihmisten tarkoitusperien ymmärtämistä oikein.
Kaksikielisyydestä on lapselle monenlaista etua
Lapsuuden kaksikielisyys vaikuttaisi tutkimusten perusteella vahvistavan monia kognitiivisia kykyjä. Kaksikieliset lapset tuntuvat usein pärjäävän yksikielisiä paremmin esimerkiksi erilaisten asioiden suunnittelussa ja ongelmanratkaisukykyä vaativissa tilanteissa. He myös kykenevät keskittymään tiettyyn käsillä olevaan tehtävään paremmin ja suorittamaan useita tehtäviä samanaikaisesti, eli multitaskaamaan. Nämä kaksikielisten lasten vahvuudet ovat havaittavissa usein jo hyvin varhaisella iällä. Joidenkin tutkimusten mukaan jo seitsemän kuukauden ikäisissä lapsissa havaitaan kaksikielisyyden aikaansaamia positiivisia vaikutuksia.
Toki se, miten montaa kieltä lapsi on oppinut lapsuudessaan ei ole mikään tae sille, että lapsi olisi sosiaalisesti ymmärtäväisempi kuin muut. Jokainen lapsi on yksilö eikä suuria joukkoja koskevien tutkimusten perusteella voi ennustaa, millaisia ominaisuuksia yhdellä tietyllä lapsella on. Tilastollisesti tarkasteltuna vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kaksikielisyydestä saattaa olla lapselle muun muassa edellä mainitun kaltaista etua.
Kaksikielisyys ja muistisairaudet
On myös esitetty hypoteeseja, joiden mukaan lapsuuden kaksikielisyys saattaisi jopa jossain määrin suojata ihmistä muistisairauksilta myöhemmällä iällä. Täydellisesti kaksikielisyys ei toki voi muistisairauksia ehkäistä, mutta tutkimusten valossa vaikuttaisi siltä, että kahta tai useampaa kieltä lapsena oppineet henkilöt sairastuvat muistisairauksiin keskimäärin muutamaa vuotta vanhemmalla iällä kuin henkilöt, jotka ovat lapsena oppineet vain yhden kielen. Kaksikielisyys siis saattaa hidastaa muistisairauden etenemistä.
Tämän arvellaan mahdollisesti johtuvan siitä, että aivojen niin sanottu kognitiivinen reservi saattaa olla vahvempi sellaisilla ihmisillä, jotka ovat lapsena opetelleet useampia kieliä kuin yhden. Aivot saattavat kaksikielisyyden seurauksena olla tehokkaampia “kiertoteiden” löytämisessä erilaisissa ongelmatilanteissa, minkä seurauksena yhden reitin tukkeutuminen esimerkiksi muistisairauden seurauksena ei välttämättä merkitse toimintakyvyn totaalista lamaantumista.
Olipa kaksikielisyydestä sitten hyötyä tai ei kognitiivisten taitojen kannalta, kahden tai useamman kielen hallinnasta on lapselle monenlaista muutakin hyötyä myöhemmässä elämässä. Vaikka perheessä ei luontaisesti puhuttaisi useampaa kieltä, voi oman lapsen kanssa alkaa halutessaan harjoittelemaan eri kieliä jo ennen kouluun menoa. Sen lisäksi, että tämä on hauskaa yhteistä tekemistä, lapsi saa näin hyviä eväitä tulevaan elämäänsä.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
