Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan vanhemmat miettivät liikaa lasten peliaikoja muiden oleellisempien kysymysten sijaan: ”Se, kauanko 10-vuotias saa pelata, ei ole relevantti kysymys. Pitää miettiä, kuinka paljon hänellä on muita harrastuksia, osaako hän ottaa rennosti, millainen on hänen persoonansa ja muuttuuko käyttäytyminen esimerkiksi pelaamisen jälkeen”.
”Ylikuormituksen määrä lapsella on täysin yksilöllistä. Täytyy tuntea oma lapsensa,” Sinkkonen sanoo. Puoli tuntiakin peliaikaa viikossa on liikaa, ellei lapsi pysty ajattelemaan sitä odotellessa mitään muuta. Pelaaminen ei saa hallita lapsen ajatuksia ja elämää. Tällaisessa tilanteessa on kokonaan tauon paikka pelaamisesta.
Lapsen aivot ovat riippuvuuden syntymiselle herkemmät kuin aikuisen. Addiktion selvä merkki on, jos lasta on hankala saada pois pelimaailmasta, pelaamisen lopettaminen on vaikeaa tai hän on ärtyisä ja kiukuttelee sen jälkeen. Vanhemman on keskusteltava lapsen kanssa ja pystyttävä sanomaan, että milloin pelaaminen on lopetettava.
Aikuisen on uskallettava asettaa pelaamiselle rajat. Myös ikärajojen kanssa on syytä olla tarkkana. K-18 pelit ja elokuvat eivät kuulu lapselle. Ikärajojen hyödyllisyydestä voit lukea lisää täältä.
Ongelmapelaamisen haittoja ovat muun muassa elämänhallintaan liittyvät ongelmat, peliyhteisöissä tapahtuva huono käytös ja liian rajujen pelisisältöjen aiheuttamat painajaiset ja ahdistus. Lisäksi liika pelaaminen ja paikoillaan olo rapistuttaa kuntoa ja aiheuttaa jumeja niska-hartiaseuruun, jolloin myös pääkipu on mahdollista, kerrotaan MLL:n sivuilla.
Vanhempien tulisi muistaa myös esimerkin voima. Monet vanhemmat räpläävät itsekin puhelimiaan koko ajan. Perheessä kannattaakin sopia säännöistä kuten, että ruokapöydässä ei käytetä älylaitteita. Sekä pitää välillä yhdessä sovitusti älylaitteet ja televisio kiinni ja keskittyä läsnäoloon ja vuorovaikutukseen.
Lasta on hyvä opettaa säätelemään omaa ajankäyttöään puhelimella ja yleensäkin älylaitteiden kanssa. Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata sitä, mitä lapsi tekee älylaitteilla, kuten esimerkiksi: Minkälaisia videoita lapsi katsoo? Kenen kanssa hän siellä keskustelee? Millaisia pelejä hän pelaa?
Tietokonepelaamisen vaikutuksesta lapsen aivoihin voit lukea täältä. Artikkelin mukaan kohtuullisessa määrin pelaamisesta on jopa hyötyä, mutta liiallisen pelaamisen poistaa siitä saadun hyödyn.
Tiedätkö mitä lapsesi tekee älylaitteilla? Kauanko ruutuaikaa on hänelle sopivasti?
Lähteet: Aivosäätiö, ePressi, MLL ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta