Erityisherkkyys ei ole sairaus eikä häiriö, eikä sille ole diagnoosia. Herkkyyden tunnistaminen perustuu ihmisen omaan arvioon ja kokemukseen, joskin suuntaa antavat testit voivat antaa osviittaa, kuulutteko sinä tai jälkikasvusi erityisherkkiin. On tärkeää tunnistaa oma herkkyytensä, jotta voi toimia sen edellyttämällä tavalla.
Erityisherkkä ihminen eroaa muista siinä, että hän kokee kaiken hieman vahvemmin – tämän vuoksi kaikki aistiärsykkeet, kuten äänet, hajut ja valo, kuormittavat häntä enemmän kuin muita. Erityisherkkä kaipaa keskivertoa enemmän omaa tilaa. Erityisherkkä saattaa kokea varsin raskaina esimerkiksi sosiaaliset tilanteet, jotka muiden mielestä eivät tunnu mitenkään erityisiltä, vaan ennemminkin mukavan haastavilta., Terve.fi kertoo.
HSP Suomen mukaan erityisherkkä ihminen reagoi negatiivisiin tapahtumiin todella vahvasti, ja huonot kokemukset esimerkiksi ihmissuhteissa (hylkäämiset, syyllistäminen, ulkopuolisuuden tunne, kiusaaminen, kaltoinkohtelu) voivat vaikuttaa häneen erittäin voimakkaasti ja viiltää vielä tavanomaistakin syvemmältä. Toisaalta on viitteitä siitä, että myös positiiviset kokemukset vaikuttavat erityisherkkään ihmiseen vahvemmin kuin muihin, minkä vuoksi kannustavan ja turvallisen lapsuuden viettäneellä erityisherkällä voi ollakin ihan poikkeuksellisen hyvä itsetunto sekä loistavat sosiaaliset taidot.
Erityisherkkyyden piirteitä ovat myös väkivaltaviihteen välttely sekä tarve järjestää elämä niin, ettei se sisällä paljoakaan muutoksia tai kuormitusta. Erityisherkkyyden oireet eivät varsinaisesti ole oireita, koska erityisherkkyys ei ole sairaus. Voisikin sanoa, että erityisherkkyyden oireet ovat enemmänkin ominaisuuksia, joita ihminen voi itsestään löytää, Terve.fi kiteyttää.
Neljää eri tyyppiä
HSP Suomi nostaa esiin erityisherkkyyksien tunnistamisen pioneerin, yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Elaine Aronin, joka on tutkinut erityisherkkyyttä jo lähes kolme vuosikymmentä. Kirjassaan Psychotherapy and the Highly Sensitive Person Aron jaottelee erityisherkkyyden piirteet neljään pääryhmään, joista käytetään lyhennettä DOES:
D – Depth of processing (syvällinen tiedon prosessointi)
Tällainen ihminen käsittelee havaintoja ja tietoa poikkeavan syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietämykseensä tai kokemuksiinsa ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot omiksi kokonaisuuksiksi.
O – Overarousability (kuormittumisalttius)
Erityisherkkä ihminen lähes aina stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen, intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa nopeasti ja niin kokonaan, että hän kykenee palautumaan vasta lepäämällä täydessä hiljaisuudessa ja omassa rauhassaan. Kuormittavien ärsykkeiden rajoittaminen pois erityisherkän lähiympäristöstä on tällöin erityisen olennaista.
E – Emotional intensity (vahva eläytymiskyky)
Erityisherkän ihmisen tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita, niin voimakkaita, että muut pitävät moisia tunnekuohuja suorastaan epänormaaleina. Toisaalta erityisherkän vahvuutena voidaan pitää sitä, että hän asettuu muita helpommin toisen asemaan ja kykenee liikuttumaan, tuntemaan ja vaikuttumaan asioista ja havainnoistaan rutkasti enemmän kuin ”perustylsät tavan talliaiset”.
S – Sensory sensitivity (tarkka havainnointikyky)
Vaikka erityisherkkyys ilmeneekin tavallista voimakkaampina aistiärsykkeinä, eivät erityisherkän aistit tosiasiassa ole sen paremmat kuin muillakaan, vaan kyse on hermoston tavallista herkemmästä reagoinnista niin sanotusti ihan tavallisiin tilanteisiin. Aronin mukaan jopa 15 – 20 % ihmisistä voisi kärsiä erityisherkkyyden oireista. Hänen kehittämäänsä herkkyyttä selvittävään nettitestiin pääset tästä.
Vanhempien onkin hyvä tiedostaa, että erityisherkkä, etenkin lapsi, kaipaa ympäristöltään laaja-alaista ymmärrystä ja tukea, jotta hän oppii elämään herkkyytensä kanssa.
Teksti: Petra
Lähteet: HSP Suomi, Terve.fi, Heli Heiskanen
