Tahtoikäisen eli uhmaikäisen lapsen laittamisesta jäähypenkille kiukkupurkauksen aikana on puhuttu ristiririitaisesti jo vuosien ajan. Tutkimustuloksiakin sen käytön hyödyllisyydestä/haitallisuudesta on puolesta ja vastaan.
Monet asiantuntijat, kuten lastenlääkäri Raisa Cacciatore , ovat tätä nykyä sitä mieltä, ettei sitä sellaisenaan pitäisi käyttää eli, että pieni ja kiukkukohtauksen saanut lapsi viedään yksin rangaistusmielessä jäähypenkille rauhoittumaan.
Jäähypenkki tuli tunnetuksi kasvatuskeinoksi Suomessa brittiläisen ”Supernanny”-ohjelman kautta vuonna 2004. Se kasvatti meilläkin suosiota nopeasti. Sen idea on, että kiukkukohtauksen saanut lapsi viedään yksin jäähypenkille rauhoittumaan ja hän pääsee sieltä pois vasta, kun on rauhoittunut tai/ja ikävuosiaan vastaavaksi minuuttimääräksi.
Jäähypenkiksi sopii esimerkiksi rappuset tai jokin erillisessä paikassa oleva tuoli. Jos lapsi poistuu jäähypenkiltä ennen aikojaan, hänet kannetaan takaisin aina uudestaan ja uudestaan mitään puhumatta tai selittämättä, kunnes määräaikainen on mennyt umpeen ja lapsi on rauhoittunut.
Tehy-lehden mukaan jäähypenkki-menetelmä ei ole hyväksi, vaan on lapselle jopa tuhoisa. Pieni lapsi tuskin ymmärtää, mitä hän teki väärin. Anteeksikin hän pyytää niin pyydettäessä vain, koska haluaa miellyttää vanhempaansa. Lapsen jättäminen yksin tunnemyrskyn keskellä kertoo lapselle, ettei edes aikuinen kestä hänen suuria ja voimakkaita tunteitaan. Se herättää häpeää, joka vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen asti. Lisäksi sillä on negatiivinen vaikutus ”vanhempi-lapsi”-suhteelle.
Jäähypenkki rangaistuksena voi aiheuttaa pelkoa, mikä vaikuttaa puolestaan lapsen käytökseen. Pahinta jäähypenkkimenetelmässä on lapselle se, että hänet eristetään muista ja jätetään yksin tunteidensa kanssa. Se on haitallista lapsen kehitykselle.
Jäähypenkki ei tue lapsen tunteiden hallintaa, eikä vahvista itsesäätelytaitoja. Sen käyttö on haitallista sosiaalisesti sekä psyykkisesti. Se vaikuttaa myös negatiivisesti fyysiseen aivojen kehitykseen.
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on amerikkalaistutkijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että jäähypenkki ei ole hyvä kasvatuskeino. Kahden amerikkalaistutkijan kirjassa kerrotaan, että jäähy rangaistusmetodina saattaa olla lapselle yhtä haitallista kuin fyysinen väkivalta. Kuvauksissa on huomattu, että lapsen eristäminen siitä aiheutuvineen psyykkisineen seuraamuksineen näkyy aivoissa samalla tavalla kuin fyysinen kipu.
Käytätkö sinä jäähypenkkiä lapsen rauhoittamiseen kiukkukohtauksen aikana? Miksi jäähypenkki on tai ei ole mielestäsi hyvä kasvatuskeino?
Teksti: Anne-Mari Valta
