Aistiyliherkälle lapselle paidan hiemankin karhea kangas tai vaatteen pesulappu niskassa voivat olla liikaa. Nykyisin tiedetään joitakin toimintamalleja, joista aistiyliherkkä voi saada apua arjessaan selviytymiseen – luontainen ylireagointi erilaisiin ärsykkeisiin silti on ja pysyy.
Aistiyliherkkyys niin lapsella kuin aikuisella voi ilmetä vain yhden tai yhtä hyvin useamman aistin yliherkkyytenä. Aistiyliherkällä ihmisellä usean eri aistin antama informaatio on poikkeavaa tai vääristynyttä, minkä vuoksi ihminen voi myös reagoida muiden mielestä oudon voimakkaasti esimerkiksi muutoksiin ympäristössään tai ihmisten välillä vallitsevassa tunnelmassa, Vinke kertoo.
Aistiyliherkkä niin ikään reagoi erilaisiin aistimuksiin paitsi vahvemmin, myös nopeammin ja usein pidempikestoisemmin kuin sellaiset henkilöt, joiden aistit toimivat niin sanotusti normaalitasolla. Koska aistiyliherkällä ihmisellä aistiärsykkeen vastaanoton vaimennusta ei tapahdu kuten muilla, henkilö ei totu esimerkiksi häiritsevään hajuun tai meluun, vaan ainoaksi selviytymiskeinoksi jää usein aistiärsykkeen poistaminen tai itse paikalta poistuminen, Puoltaja tiivistää.
Jos aistiyliherkkä altistuu liian pitkään esimerkiksi epämiellyttävälle hajulle, seurauksena voi olla päänsärkyä, pahoinvointia, pyörrytystä ja väsymystä. Pahimmillaan jo pelkkä paha haju voi johtaa oksentamiseen tai erittäin rajuun astmakohtaukseen. Aistiyliherkkyyteen liittyy usein myös motorisia koordinaatiohäiriöitä.
Vaikuttaa suoritus- ja oppimiskykyyn
Mitä muuta haittaa aistiyliherkkyydestä sitten on, kuin että se on kantajalleen melkoisen raskas rasti kannettavaksi? Vinken mukaan on havaittu, että aistiherkillä lapsilla esimerkiksi suorituskyky tai toimintojen tehokkuus voivat jäädä muita ikätovereita alhaisemmiksi. Joskus jo pelkkä pieni kilahduskin voi saada aistiyliherkän tolaltaan, joten hän alkaa usein vältellä tilanteita ja asioita, joissa aistiyliherkkyyttä ilmenee. Tämä puolestaan voi vaikuttaa esimerkiksi hienomotoriikan kehitykseen.
Aistitoimintojen häiriöillä tiedetään olevan vaikutusta myös esimerkiksi keskittymiseen ja oppimiseen sekä koulunkäyntiin. Myös uusien taitojen opettelu sekä oman käytöksen hallitseminen voivat tuottaa runsaasti haasteita.
Aistiyliherkkyys voi ilmetä usein eri tavoin, kuten yliherkkänä kuulona (ahdistuu kovista äänistä ja peittää korvat käsillään), tuntoaistin yliherkkyytenä (esimerkiksi vaatteiden saumat voivat olla kynnyskysymys), visuaalisena yliherkkyytenä (laajentuneet pupillit sekä ylireagointia valoon) tai tunne-elämän yliherkkyytenä.
Aistiyliherkkä henkilö voi joutua esimerkiksi koulu- tai työpäivän aikana ajoittain ihan ponnistelemaan, jotta kestää erilaisten aistiärsykkeiden tuottaman informaatiotulvan. Taakka kasvaa päivän aikana ja voikin sen vuoksi päivän jälkeen purkautua esimerkiksi aggressiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä omiin oloihin.
Mikä avuksi?
Vinken mukaan nykyisin on kehitetty erityisiä toiminta- ja käytösmalleja, joista voi olla apua aistiyliherkän arjessa. Vaikka ärsykkeet tuntuvat aistiyliherkästä yhä edelleen aivan liian voimakkailta, voi näitä ohjeita noudattamalla selvitä arkipäivistään ja ylipäätään elämästä ihmisten parissa edes hieman helpommin.
Vinke kertoo, että keinoja on useampiakin:
- Ahdistavien, epämukavien tai stressaavien tilanteiden välttäminen kokonaan
- Tilanteiden ennakointi niin tarkasti, että aistiyliherkkä ei tunne menettävänsä kontrollia missään vaiheessa ja pystyy jo etukäteen jäsentelemään tulevia tapahtumia
- Tulevien tilanteiden ja siihen oletettavasti liittyvien aistiärsykkeiden pohtiminen ja läpikäyminen jo ennen kuin ärsyketulva ampuu päälle
- Puhuminen ääneen epävarmuuksistaan ja tulevan tilanteen jäsentäminen ja järkeistäminen sanoittaen sen jollekin toiselle, jolloin tosipaikassa aistiherkkä on jo osannut ainakin hieman valmistautua edessä oleviin koitoksiin
Mielenterveystalon mukaan aistisäätelynhäiriöitä on arvioitu esiintyvän noin 5 – 10 %:lla väestöstä.
Teksti: Petra
