Kasvava lapsi tarvitsee paljon unta. Erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana riittävä unensaanti on tärkeää aivojen kehitykselle.
Muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen aivojen muovautuminen on todella nopeaa. Aivoihin tallentuu jatkuvasti uutta asiaa lapsen tarkkailessa ympäristöään ja läheisiä ihmisiä. Tapahtumista syntyy aivoihin muistijälkiä, jotka vahvistuvat ja vakiintuvat unen aikana. Nukkuessa aivot järjestelevät tietoa. Edellisenä päivänä käytössä olleet hermosoluyhteydet vahvistuvat ja käyttämättömät yhteydet heikentyvät ja karsiutuvat pois. Aivot ovat jatkuvassa muutostilassa, ne reagoivat ympäristön muutoksiin ja uni on niiden toiminnalle ensiarvoisen tärkeää. Lapsi tarvitsee unta kehittyäkseen normaalisti.
Pienelle lapselle kaikki maailmassa on uutta. On valtavasti opittavaa, ymmärrettävää, nähtävää ja koettavaa. Tietoa tulee aivoihin hurjia määriä ja kaikki se tieto täytyy järjestellä omiin lokeroihinsa. Uni on se tila, jonka aikana järjestelyprosessi tapahtuu, mistä syystä pieni lapsi tarvitsee suuren määrän hyvälaatuista unta.
Vanhempi voi auttaa lasta oppimaan nukkumaan paremmin
Pienen vauvan vuorokausirytmi hakee vasta muotoaan. Vauva saattaa heräillä usein yöllä, itkeä tai pitää muuta ääntä ja sitten vaipua takaisin uneen. Jos vauva tottuu siihen, että aina havahtuessaan ja äänellessään hän saa vanhemman huomiota, hänet nostetaan sängystä ja häntä rauhoitellaan, hänen saattaa olla vaikeaa oppia nukahtamaan uudestaan heräämisen jälkeen.
Selkeästi hereillä olevaa itkevää vauvaa ei toki tule jättää yksin itkemään. Mikäli kuitenkin vaikuttaa siltä, että vauva on unen ja valveen rajamailla, vanhempi voi auttaa vauvaa oppimaan vaipumaan takaisin uneen esimerkiksi silittämällä häntä kevyesti, sen sijaan että hän nostaa vauvan pois vuoteesta tai alkaa puhua vauvalle. Aktiivinen vuorovaikutus vauvan kanssa saattaa vaan piristää vauvaa lisää.
Uni auttaa lasta hallitsemaan paremmin käytöstään
Lapsi tarvitsee riittävän määrän unta kyetäkseen hallitsemaan tarkkaavaisuuttaan, impulssejaan ja muuta käytöstään päiväsaikaan. Tutkimuksissa on havaittu, että jatkuvista uniongelmista kärsivät lapset altistuvat myöhemmässä elämässään helpommin ahdistukselle, masennukselle ja unihäiriöille. Tästä syystä on erityisen tärkeää tukea lapsen riittää unensaantia nuorella iällä.
Jos lapsi käyttää paljon energiaa päivän aikana, saa paljon myönteistä huomiota sekä riittävän määrän virikkeellistä toimintaa, yöunen laatu useimmiten paranee. Illalla virikkeitä kannattaa karsia pois siten, että lapsen mieli pääsee rentoutumaan ennen sänkyyn menoa.
Iltarutiinien tärkeys
Iltarutiinit auttavat lasta valmistautumaan nukkumaanmenon. Tällaisia rutiineja ovat muunmuassa iltapala, hammaspesu, yöpuvun pukeminen ja yhdessä vanhemman kanssa luettu iltasatu omassa sängyssä. Näiden rutiinien jälkeen vanhempi toivottaa lapselle hyvää yötä ja himmentää tai sammuttaa valot lapsen huoneesta.
Jos nämä tapahtumat seuraavat toisiaan täsmälleen samassa järjestyksessä joka ilta, lapselle muodostuu alitajuinen ymmärrys siitä, että nämä rutiinit merkitsevät, että hän pian nukahtaa. Tämä edesauttaa sitä, että lapsi oppii nukahtamaan yksin rauhassa omaan huoneeseen.
Lähde: Aivosäätiö
Teksti: Sonja
