Moni ruuhkavuosien keskellä elävä vanhempi kokee elämän hyvin hektiseksi. Rentoutumisen opettelusta voi olla merkittävää hyötyä kiireen keskellä. Muutaman perustekniikan avulla pääsee jo pitkälle. Hengittämättä ei voi elää, mutta oikeanlaisesta hengityksestä on muutakin hyötyä kuin hengissä säilyminen.
Yksinkertaisin rentoutumisen muoto on opetella hengittämään oikein. Hengittäminen on ihmiselle usein niin itsestäänselvä toiminto, että emme usein kiinnitä siihen mitään huomiota. Vääränlaisen hengitystekniikan lisäksi toinen yleinen syy jännittyneeseen olotilaan on vääränlainen työasento. Jos työasento on liian jännittynyt, tulee huomaamatta hengitettyä epäideaalisella tavalla. Jo niinkin pienellä teolla kuin sillä, että laskee hartioita muutaman senttimetrin alaspäin, saattaa olla suuri vaikutus oloon.
Joskus ihminen ajattelee, että hänen jännityksensä johtuu henkisestä stressistä, vaikka kyse on fyysisestä rasituksesta, esimerkiksi juuri huonon työasennon aiheuttamasta. Toisaalta joskus voi käydä niinkin päin että ihminen luulee, että hänellä on fyysisiä ongelmia, vaikka tosiasiassa henkinen stressi on aiheuttanut fyysiset oireet. Mieli ja keho ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja usein jos jompikumpi voi huonosti, se vaikuttaa myös toiseen.
Onneksi sama toimii myös toiseen suuntaan. Jos mieli on stressaantunut, fyysinen rentoutuminen saattaa auttaa myös mieltä rentoutumaan. Ja jos keho on stressaantunut, rentouttamalla mielensä ja keskittymällä esimerkiksi oikeanlaiseen hengitykseen voi auttaa kehoaan rentoutumaan.
Palleahengitys on keskeinen taito rentoutumisessa
Jos ihminen on ahdistunut tai stressaantunut, palleahengitys yleensä vähenee ja apuhengityslihasten osuus hengityksessä kasvaa. Tämän seurauksena hengitys muuttuu pinnalliseksi ja vaatii enemmän työtä. Tämä prosessi tapahtuu usein ihmisen huomaamatta. Prosessin seurauksena pallealihas jännittyy, mikä saattaa lisätä tai aikaansaada ahdistuksen tunnetta. Toisin kuin pinnallisessa hengityksessä, palleahengityksessä keuhkot täyttyvät ilmalla pohjaan asti. Kun ihminen syventää hengitysrytmiään ja tietoisesti aktivoi palleahengityksen uudelleen, tämä yleensä lisää nopeasti kehon ja sitä kautta myös mielen rauhallisuuden tunnetta.
Huolien vyöryessä mieleen voi keskittyä hengittämään
Jos ajatukset alkavat pyöriä liikaa huolien ympärillä ja stressi valtaa mielen, kannattaa pyrkiä keskittymään hengitykseen. Ihminen hengittää jatkuvasti, joten hengitykseen voi keskittyä milloin tahansa ja missä tahansa tilanteessa. Useimmiten rentouttava vaikutus seuraa välittömästi, kun ihminen aktiivisesti aloittaa syvän palleahengityksen. Monissa meditaatiotekniikoissa hyödynnetään tätä asiaa. Vaikka huolet eivät kokonaan väistyisi mielestä, fyysinen rentoutuminen auttaa kuitenkin yleensä aina oloa jonkin verran.
Jos ihminen hengittää rennosti, lihakset yleensä rentoutuvat automaattisesti. Jos ja kun keho on rento, mielelläkin on parempi mahdollisuus rentoutua. Jos ruuhkavuosien keskellä alkaa stressata ja ahdistaa liikaa, kannattaa kokeilla, olisiko pikaisesta hengitysharjoituksesta konkreettista apua olotilaan. Moni vanhempi kokee, että tämänkaltaiset pienet arjen apukeinot auttavat merkittävästi hallitsemaan ruuhkavuosien stressiä.
Lähde: Mielenterveystalo
Teksti: Sonja
