Henkilökuntapula aiheuttaa usein päiväkodissa tilanteita, joissa lyhyellä varoitusajalla joudutaan kutsumaan sijaisia töihin.Joskus sijainen, tai toisinaan myös päiväkodin vakituinen työntekijä, saattaa olla henkilö, joka puhuu suomea varsin heikosti.
Monista vanhemmista tuntuu ymmärrettävästi arveluttavalta jättää lapsensa sellaisen henkilön hoitoon, joka ei välttämättä osaa kommunikoida lapsen kanssa yhtä hyvin kuin natiivi suomenkielinen henkilö. Usein kuitenkaan vaihtoehtoja ei ole, koska töihin on mentävä eikä lasta voi viedä muualle hoitoon.
Ulkomaalainenkin hoitaja voi toki pystyä hoitamaan lasta erinomaisen hyvin. Jos ei puhuta samaa kieltä, on kuitenkin aina olemassa riski, että jotain odottamatonta saattaa tapahtua. Lapsestakin saattaa ehkä olla hämmentävää jäädä kaksin ihmisen kanssa, joka ei sujuvasti puhu samaa kieltä kuin hän. Toki paljon riippuu lapsen iästä ja siitä, kuinka hyvin hän itse kieltä käyttää.
Monesti jos halua löytyy, kommunikaatio onnistuu lapsen ja hoitajan välillä hyvin ilman yhteistä kieltäkin. Monissa maissa esimerkiksi ulkomailta muuttavien perheiden on jätettävä lapsensa vieraskieliseen päiväkotiin ja lapset pärjäävät siellä hyvin. Empatiakyky on lopultakin se kaikkein tärkein ominaisuus hoitajalla. Jos empatiaa löytyy riittävästi, silloin yleensä kyetään vaistoamaan, mitä lapsi haluaa tai mikä tällä on hätänä, ainakin silloin kun on kyse perusasioista.
Toki on selvää, että ideaalisessa tilanteessa kaikkien hoitajien tulisi puhua täydellistä hoidettavien lasten äidinkieltä, silloin hoitoympäristö olisi kaikkein turvallisin. Tilanne kuitenkin on tänä päivänä se, että monissa päiväkodeissa vallitsevan kroonisen hoitajapulan takia vaihtoehdot ovat usein vähissä. Kielitaidoltaan heikko hoitaja koetaan siksi usein paremmaksi vaihtoehdoksi kuin ei hoitajaa ollenkaan. Monesti kielitaidoltaan heikko hoitaja pärjää mainiosti sijaisuuden ajan, varsinkin jos hänellä on tukenaan natiiveja puhujia, joilta voi tarkistaa asioita, jos tulee epävarma olo jostakin, mitä lapsi sanoo.
Ongelmalliseksi tilanne saattaa muuttua silloin, kun kielitaidon lisäksi muussakin hoitajan osaamisessa on puutteita. Tällainen tilanne saattaa olla syntynyt esimerkiksi sen takia, että ulkomaalainen hoitaja ei ole koulutusvaiheessa kielimuurin takia onnistunut omaksumaan kaikkia koulutuksessa esillä olleita asioita niin hyvin kuin sellainen hoitajaopiskelija, joka puhuu opiskelukieltä natiivisti.
Toki supisuomalainenkin hoitaja voi hoitaa tehtävänsä huonosti. Hoitajan kielitaito ei sekään valitettavasti ole mikään varma tae hoidon laadusta. Kenties riskejä kuitenkin saattaa esiintyä hiukan enemmän silloin, kun kielitaito on heikohko.
Miltä sinusta tuntuisi jättää lapsesi sellaisen hoitajan hoivaan, joka ei täysin sujuvasti puhu lapsen äidinkieltä?
