Koulu-uupumus voi oireilla lapsilla ja nuorilla monin tavoin. Tyypillisiä oireita ovat väsymys ja riittämättömyyden tunne. Kun lapsi siirtyy ala-asteelta yläasteelle, suuri muutos elämässä saattaa aiheuttaa voimakasta stressiä.
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla, että nuori saattaa olla vaarassa uupua myös tilanteessa, jossa on hyvin innostunut ja samalla hyvin stressaantunut. Uupumus on yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa ja on seurausta voimavarojen ja vaatimusten välisestä ristiriidasta. Koulu saattaa olla nuorelle stressaavaa, mutta stressiä voi aiheuttaa myös kaveripiiri tai vanhemmat.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla kerrotaan kuudesluokkalaisesta Ainosta, joka sairastui koulu-uupumuksen takia syömishäiriöön. Aino ei kokenut, että yhdeksikkö olisi hänelle riittävän hyvä arvosana. Hän oli aina hyvä koulussa ja häntä kehuttiin tästä. Ainon sairastuttua hänen äitinsä mietti, oliko perhe huomaamattaan aiheuttanut Ainolle lisää paineita kehumalla tätä.
Ainon äiti kertoo, kuinka Aino alkoi iltaisin itkeä ja puhua pelostaan, ettei tulisi pärjäämään yläasteella. Yläasteen alettua Aino kuitenkin pärjäsi hienosti. Puolen vuoden kuluttua hän kuitenkin alkoi taas olla itkuinen. Huolestunut äiti päätti laittaa tyttärensä harrastukset tauolle ja toivoi hänen näin saavan tarvitsemaansa lepoa.
Samoihin aikoihin äiti havaitsi, että Aino oli laihtunut. Kun äiti otti asian puheeksi tyttären kanssa, tämä ei myöntänyt ongelman olemassaoloa. Lopulta Aino kuitenkin tunnusti, että hänellä oli vaikeuksia syömisen kanssa.
Tunnustusta seurasi hyvin vaikea vuosi, jonka aikana Aino söi hyvin vähän. Hän meni hyvin heikkoon kuntoon, kunnes lopulta ei pystynyt käymään koulua lähes ollenkaan. Tämän takia hän jäi koulussa hiukan ulkopuoliseksi.
Äiti kertoo, että Aino sai apua vasta, kun hänen tilanteensa oli jo mennyt todella huonoksi ja äiti joutui viemään hänet ensimmäisen kerran sairaalaan. Äiti jäi pois töistä ja hoiti Ainoa paljon kotona. Aika oli hyvin raskasta. Myös Ainon äiti uupui välillä tytärtään hoitaessaan. Nyt äiti kertoo oppineensa, että voidakseen pitää toisesta huolta on ensin pidettävä itsestään huolta. Vertaistuki on ollut äidille äärimmäisen tärkeää. Sen myötä hän on ymmärtänyt, että syömishäiriötä sairastavien lasten vanhemmat ovat täysin normaaleja ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä tehdä äärimmäisen vaikeassa tilanteessa.
Ainon tilanne kääntyi lopulta onneksi paremmaksi. Asiassa auttoi, että äiti otti vastuun Ainon ruokailusta. Hän istui vieressä aina aterioilla ja kannusti aina kun tytär söi. Vaikka lapsi olisi jo teini-ikäinen, vanhemman tuella on äärimmäisen tärkeä merkitys. Tuki on hyvin tärkeää erityisesti siinä tilanteessa, kun lapsi on sairastunut.
Lohdullinen viesti vanhemmille on, että stressin seurauksena sairastunut lapsi voi toipua oikealla hoidolla ja vanhempien tuella takaisin omaksi itsekseen. Tärkeintä on etsiä apua riittävän aikaisessa vaiheessa.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teksti: Sonja
