Euroopan tilanne on saanut monet miettimään kriiseihin varautumista eri lailla kuin aiemmin. Kuinka perheiden kannattaa varautua yllättäviin tilanteisiin tulevan talven aikana?
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön johtaja Mika Gröndahl toteaa Helsingin Sanomissa, että paniikille ei ole perusteita, mutta varautuminen kannattaa silti. Monelle on tuttu viranomaisten suosittelema niin sanottu 72 tunnin kotivara. Tällä tarkoitetaan sellaista määrää elintarvikkeita ja juomavettä kotona, jonka avulla ihminen tarvittaessa selviää 3 vuorokautta.
Moni sinkku on tottunut siihen, että jääkaapissa ei välttämättä ole ruokaa kuin maksimissaan päivän tai parin tarpeisiin kerrallaan. Lapsiperheet ovat tässä suhteessa hiukan paremmassa asemassa, koska ruokailut joutuu usein arjen sujumisen takia suunnittelemaan muutamaa päivää etukäteen. Tällöin jääkaapissa usein on parin päivän ruokatarpeet.
Myös jos perhe asuu hiukankaan syrjemmässä, kauppareissut tehdään yleensä esimerkiksi kerran viikossa, sen sijaan että kaupassa käyttäisi joka toinen päivä. Silti tällaisessakin tilanteessa perhe on haavoittuvainen, jos hätätilanne iskee päälle juuri samana päivänä kuin oli tarkoitus tehdä seuraavan viikon ruokaostokset. Silloin jääkaappi saattaa loistaa tyhjyyttään, mutta kauppaan ei välttämättä pääse. Tällaiseen tilanteeseen voi varautua sitten, että pitää kaapeissa aina seuraavien kolmen päivän ateriatarpeet ja ajoittaa kauppamatkat niin, että tämä turvavarasto ei koskaan pääse loppumaan.
Käteistä kannattaa pitää kotona pieni määrä
Varautumiseen kuuluu myös, että kotona olisi käteistä rahaa sen verran, että esimerkiksi pankkikorttien äkillinen toimimattomuus ei aja perhettä tukalaan tilanteeseen. Suositus on, että kotona olisi noin 80-100 euroa yksittäisinä ja erikokoisina seteleitä. Tällöin ei tarvitse huolehtia vaihtorahasta, jos ostoksia joutuu tekemään käteisellä.
Käteisen rahan lisäksi kotona suositellaan olevan riittävästi paristoja, taskulamppuja sekä paristoilla toimiva radio, jonka avulla viime kädessä viranomaiset voivat välittää tärkeää tietoa.
Kuinka lapsille kannattaa kertoa varautumisesta?
Lasten kanssa voi käydä läpi varautumiseen liittyviä asioita, jos he ovat sen ikäisiä, etteivät tämän kaltaiset asiat ahdista heitä. Vaikka lapset olisivat jo vanhempia, he saattavat kokea voimakasta epävarmuutta maailman nykytilanteesta. Vanhempien tuleekin miettiä tarkoin, mikä on oikea tapa kertoa lapsille varautumisesta, vai kannattaako asiaa ylipäätään ottaa esiin.
Parhaassa tapauksessa lapsi kokee varautumisen turvallisuutta lisäävänä asiana. Huonoimmassa tapauksessa varautuminen saa lapsen vain tuntemaan olonsa entistä huolestuneemmaksi, koska se osoittaa, että vanhemmat pelkäävät, että jotain pahaa saattaa tapahtua. Avoimuus on tässäkin avainasemassa. Jos vanhempien ja lasten välit ovat luottamukselliset ja hyvät, asiasta yhdessä puhuminen lisää lapsen turvallisuudentunnetta.
Kuinka teidän perheessänne on varauduttu odottamattomiin tilanteisiin talvella?
Lähde: Helsingin Sanomat
Teksti: Sonja
