Musiikkiterapian on havaittu lisäävän sellaisten hermoverkostojen synkronointia, jotka osallistuvat oppimiseen. Terapia saattaa auttaa erityislapsia pärjäämään paremmin arjen haasteissa.
Musiikin kuuntelu aktivoi aluksi kuulohermon, josta sähköimpulssi kulkeutuu aivorunkoon. Täältä signaali jatkaa edelleen kulkuaan talamuksen kautta kuuloaivokuorelle, otsalohkon alaosaan ja limbisille alueille. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että musiikki käynnistää erilaisia emotionaalisia, kognitiivisia ja motorisia prosesseja, jotka ovat vastuussa esimerkiksi erilaisten muistojen ja mielihyvän tai mielipahan kokemisesta. Mielihyvävasteen synnyssä dopamiini- ja opioidijärjestelmillä on suuri merkitys.
Musiikin on myös havaittu vaikuttavan immuunijärjestelmään, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Kun on tutkittu terveitä lapsia, musiikkiterapian on havaittu lisäävän sellaisten hermoverkostojen synkronointia, jotka osallistuvat oppimiseen. Soittoharrastuksen on myös havaittu parantavan avaruudellista hahmottamista, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, sekä hienomotoriikkaa.
Erityislapset hyötyvät musiikkiterapiasta
Monien autismikirjon häiriöistä kärsivien lasten on havaittu kiinnittävän huomiota paremmin musiikkiin kuin puheeseen. Tutkimusten perusteella vaikuttaisi siltä, että useilla autismikirjolla olevilla henkilöillä kuuloaistimuksen käsittelyssä huomio kiinnittyy kokonaisuuden sijasta yksittäisiin sävelkorkeuksiin.
Myös eriasteisista kehitysvammoista kärsivien lasten tapauksessa musiikkiterapiasta on havaittu olevan hyötyä. Musiikkiterapian avulla on esimerkiksi mahdollista vahvistaa myös sellaisten kehitysvammaisten henkilöiden varhaista vuorovaikutusta, jotka toimivat ei-kielellisellä tai esikielellisellä tasolla. Tutkimusten valossa vaikuttaisi myös siltä, että laulaminen ja musiikin luominen vaikuttavat positiivisesti kielelliseen muistiin, lauseiden ymmärtämiseen, äänteiden käsittelyyn ja kuulonvaraiseen rytminerotteluun.
Monet erityislasten vanhemmat ovat kokeneet, että lapset tulevat hyvin mielellään musiikkiterapiaan, ovat motivoituneita ja pitävät terapiaa mieluisana. Erityislapsilla saattaa usein olla haasteita kontaktinotossa, kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Heidän itseilmaisun mahdollisuutensa saattavat olla rajoitettuja, mistä johtuen heidän on vaikea tulla ymmärretyksi. Tämä saattaa johtaa aggressioon ja kiukkuun. Musiikkiterapia tukee erityislasten vuorovaikutuskykyä. Terapia pyritään yleensä aloittamaan lapsen ollessa alle nelivuotias.
Terapiassa edetään aina lapsen ehdoilla
Musiikkiterapia alkaa terapeutin ja lapsen tutustumisella. Lapsen kiinnostus pyritään herättämään musiikillisella äänimaailmalla. Tavoitteena on saada lapsi reagoimaan lauluun ja soittoon. Jos ja kun terapianaikaiset musiikki- ja äänikokemukset ovat lapselle miellyttäviä, lapsi kiinnostuu enemmän terapiaympäristön tapahtumista. Tämä johtaa usein kontaktin syntyyn lapsen ja terapeutin välillä sekä kokemukseen yhteisestä miellyttävästä hetkestä. Tämä edesauttaa lapsen motivoitumista yhteisen toiminnan jatkamiseen ja myös auttaa lasta pysähtymään ja rauhoittumaan.
Jokainen lapsi on yksilöllinen ja vuorovaikutukseen mukaan houkuttelu kestää jokaisella oman aikansa. Terapeutti suunnittelee ohjelman aina yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioon ottaen. Lopullisena tavoitteena on siirtää terapiassa opitut taidot mukaan lapsen arkeen auttamaan hänen toimintaansa.
Jos kotonasi asuu erityislapsi, joka on kiinnostunut musiikista, musiikkiterapia on eräs harkinnan arvoinen lapsen kehitystä tukeva vaihtoehto, josta kannattaa keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa.
Lähde: Duodecim
Teksti: Sonja
