Maanantaiaamu, töissä odottaa tuhat tärkeää asiaa joita kukaan muu ei voi hoitaa, puolisolla täysin sama tilanne. Lapsen yllättävä sairastuminen saattaa panna vanhempien työviikon pakan pahasti sekaisin.
Sunnuntai-iltana lapsen nenä alkaa vuotamaan ja vanhemmat tietävät, että lapsi käännytetään päiväkodin ovelta takaisin, jos häntä sinne yritetään viedä. Stressitasot nousevat välittömästi pilviin, kun vanhemmat alkavat miettiä kaikkia muita tärkeitä asioita, joita sillä viikolla pitäisi tehdä töissä. Entä jos lapsi on kipeä vielä tiistainakin? Ja myös keskiviikkona? Ehkä lapsi on kipeä jopa koko viikon? Kukaan töissä ei voi tehdä asioita, jotka omassa kalenterissa sillä viikolla ovat. Stressitaso nousee vielä monta pykälää.
Jo yksi tällainen tilanne on hyvin stressaava, puhumattakaan siitä, kun tällaisia tilanteita tulee jatkuvalla syötöllä. Jos vanhemmuus on piirakka, eräs piirakan palanen on stressin sietokyvyn oppiminen. Kaikkea ei pysty hallitsemaan täydellisesti, epävarmuus tulevaa kohtaan täytyy vain oppia hyväksymään.
Yllättäviä tilanteita voi toki yrittää oppia ennakoimaan. Voi esimerkiksi miettiä etukäteen, mitä voi tehdä, jos on ehdottoman välttämätöntä olla jossakin ja lasta ei voi syystä tai toisesta viedä hoitopaikkaan. Onko perheellä turvaverkkoja, joihin voi tukeutua tällaisessa tilanteessa? Voiko lapsen kenties viedä hoitoon jollekin sukulaiselle tai läheiselle ystävälle lyhyellä varoitusajalla? Jos tällaista mahdollisuutta ei tällä hetkellä ole, olisiko sellainen mahdollista järjestää?
Toki sukulaiset ja ystävät luultavasti käyvät itsekin töissä, jolloin heidän on vaikeampaa tulla yllättäen hoitajaksi. Jos mahdollisia hoitajia on enemmän kuin yksi, todennäköisyys sille, että jollekin hoitajaehdokkaalle sopisi, kasvaa merkittävästi. Kannattaa pyrkiä rakentamaan sellainen turvaverkko, johon voi tarvittaessa nojautua, jos se kaikkein odottamattomiin tilanne tulee vastaan.
Kaikilla ei ole mahdollista järjestää itselleen tällaista turvaverkkoa. Tällöin ainoa mahdollisuus on jäädä kotiin lapsen kanssa. Vaikka stressitaso varmasti tällaisessa tilanteessa nousee pilviin, omaa epätoivoista tunnetta voi auttaa, kun tiedostaa, että hyvin monilla vanhemmilla on täsmälleen sama tilanne.
Lapsi ja tämän terveys ovat kuitenkin vanhemmalle loppupeleissä ne kaikkein tärkeimmät asiat. Vaikka työt olisivat kuinka tärkeitä, ne ovat vain töitä, jotka voivat odottaa siihen, että lapsi on tervehtynyt. Suomessa on mahdollista jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta, toisin kuin monissa muissa maissa. Monissa maissa vanhempi toivoisi, että hänen olisi mahdollista jäädä lapsen kanssa kotiin, mutta tällaista optiota ei yksinkertaisesti ole. Vaikka tilanne harmittaakin aivan varmasti todella paljon, varsinkin jos töissä on ne tuhat tärkeää asiaa hoitamatta, ehkä ärtymystä helpottaa hiukan, kun muistuttaa itseään kaikista niistä asioista, jotka omassa elämässä kuitenkin lopulta ovat hyvin, elleivät jopa erinomaisesti.
