Kaikki, mitä äiti kokee raskausaikana, vaikuttavat kehittyvään vauvaan niin hyvässä, kuin pahassa. Siksi äidin ja hänen ympärillään olevien ihmisten on raskausaikana tärkeää pitää huolta äidin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
HealthyWA-sivustolla kerrotaan, että raskausaikana vauva on alttiina kaikelle, mitä äiti kokee. Vauva kokee napanuoran ja istukan kautta muun muassa äidin hengittämän ilman ja syömän ruuan. Lisäksi vauvaan vaikuttavat tunteet, joita äiti kokee. Kun äiti on onnellinen ja levollinen, niin vauva saa kehittyä iloisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Negatiiviset tunteet (kuten stressi ja ahdistus) puolestaan voivat lisätä tiettyjä hormoneja äidin kehossa, mikä voi vaikuttaa vauvan kehittyviin aivoihin ja kehoon.
Suomalaistutkimuksen mukaan positiiviset odotukset ja mielikuvat lapsesta raskauden aikana vahvistavat äidin kiintymystä vauvaan syntymän jälkeen. Siinä havaittiin myös, että viidellä prosentilla äideistä oli ongelmia kiintymyssuhteessaan vauvaan, sanotaan Helsingin yliopiston– sivuilla.
Äidin raskausajan stressi vaikuttaa lapseen jo sikiöaikana. Kaikki äidin raskausajan stressi ei kuitenkaan ole lapsen kehitykselle haitallista. Lapsenkin normaaliin kehitykseen kuuluu opetella selviytymään tavanomaisista elämään kuuluvista stressaavista tilanteista.
Äidin psyykkinen hyvinvointi raskausaikana vaikuttaa kehittyvään lapseen sekä suoraan, että epäsuorasti. Suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa äidin raskausajan masennuksen huomattiin olevan yhteydessä lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöihin 8 – 9-vuotiaana.
Tutkimuksessa on huomattu, että äidin raskaudenaikaiset masennusoireet aiheuttavat lapselle myöhempiä käyttäytymisen, tarkkaavaisuuden ja tunne-elämän ongelmia sekä leikki-iässä hitaampaa psykososiaalista kehitystä. Yliopistonlehtori Riikka Pyhälä kertoo: ”Raskausajan masennus näytti ennustavan lapsen kehitystä silloinkin, kun äidin oireet olivat lapsen leikki-ikään mennessä lievittyneet. Voimakkaammat masennusoireet ja niiden jatkuminen raskausajalta synnytyksen jälkeiselle ajalle kuitenkin lisäsivät lapsen oireiden ja kehityksen hidastumisen riskiä.”
Yhteenvetona voitaisiin todeta, että kaikilla äidin kokemuksilla, niin positiivisilla, kuin negatiivisilla tunteilla, ajatuksilla ja mielikuvilla vauvasta, on vaikutuksia sikiöön sikiöaikana ja vauvaan varhaisina vuosina. Lisäksi sikiöön vaikuttaa esimerkiksi ilma, jota äiti hengittää ja ruoka, mitä hän syö.
Lapsen kehittymiseen syntymän jälkeen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin asiat ja elämän ensimmäisten vuosien sujuminen, joten raskausajasta ei voi täysin ennustaa lapsen tulevaisuutta.
Tiesitkö, mitä kaikkea sikiö kokee mahassa äidin kautta? Vaikuttaako tieto mitenkään raskausaikaasi tai muistoihisi niistä?
Lähteet: Duodecim, Finnbrain, HealthyWA, Helsingin yliopisto , Psykologilehti ja Turun Sanomat
Teksti: Anne-Mari Valta
