Onko joitain tilanteita, jolloin on hyväksyttävää valehdella lapselle? Jos tällaisia tilanteita on, millaisia ne ovat?
Very Well Family -sivustolla pohditaan, onko lapselle valehtelu koskaan oikeutettua. Moni vanhempi turvautuu silloin tällöin valkeaan valheeseen helpottaakseen arkeaan. Tyypillisiä tilanteita, joissa vanhemmat valehtelevat, ovat tilanteet joissa lapsi haluaa jotain, mutta vanhempi ei kyseistä asiaa voi tai halua antaa. Jos vanhempi on esimerkiksi väsynyt, hänelle saattaa tulla tunne, että on helpompi huijata kuin alkaa vääntämään asiasta lapsen kanssa.
Ajatus siitä, että lapselle valehtelee, tuntuu lähtökohtaisesti usein pahalta. Usein pieni huijaaminen ei kuitenkaan merkittävästi haittaa vanhemmuutta. Tutkimusten mukaan varsin moni vanhempi silloin tällöin kertoo pieniä valheita lapsilleen. Very Well Family -sivustolla kuvataan, kuinka erään tutkimuksen mukaan jopa 84% amerikkalaisista vanhemmista toisinaan valehtelee lapsilleen saadakseen heidät käyttäytymään paremmin.
Tietyissä tilanteissa on hyväksyttävämpää huijata pienesti kuin toisissa tilanteissa. On myös tilanteita, joissa vanhemman on ehdottoman tärkeää olla rehellinen, jotta lapsen perusturvallisuuden tunne säilyy.
Tavallisimmat tilanteet, joissa vanhemmat valehtelevat lapsilleen, jakautuvat useimmiten neljään erilaiseen pääluokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat valheet, jotka liittyvät vanhemman omaan mukavuuteen. Esimerkkinä voi mainita tilanteen, jossa lapsi haluaa lelukauppaan ostamaan lelua. Vanhempi saattaa kokea helpoimmaksi ulospääsytieksi sen, että hän toteaa kaupan olevan kiinni, vaikka se ei olisikaan.
Toiseen luokkaan kuuluvat valheet, joilla kuvaillaan lapsen kykyjä ja lahjakkuutta. Vanhempi saattaa esimerkiksi kehua lastaan loistavaksi urheilijaksi, vaikka tämä ei tosiasiassa olisi hirvittävän hyvä. Kolmanteen luokkaan kuuluvat valheet asioista, joista vanhemman on epämukavaa keskustella lapsen kanssa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kuolema, seksi, lapsen syntymä sekä vastaavat aiheet. Neljänteen luokkaan kuuluvat valheet liittyvät usein lapsuuden traditioihin, kuten joulupukkiin, hammaskeijuun ja vastaaviin tarinoihin.
Neljänteen luokkaan kuuluvat valheet koetaan usein kaikkein hyväksyttävimpinä. Joulupukista kertovia vanhempia ei yleensä katsota pahalla. Tutkimukset myös viittaavat siihen, että lapset eivät traumatisoidu tämäntyyppisistä valkoisista valheista, kun heille selviää, että joulupukkia ei olekaan. Mielikuvitusmaailman on päinvastoin havaittu vaikuttavan positivisesti lapsen luovuuden kehitykseen.
Muuntyyppiset valheet vaativat huolellisempaa harkintaa. Ennen lapsen huijaamista kannattaa kysyä itseltään, valehteletko lapsen takia vai itsesi takia. Mieti myös, voiko valheesi vahingoittaa lasta, jos valhe paljastuu. Lapsen ikä tulee myös aina ottaa huomioon. Liika rehellisyys liian pienelle lapselle ei luonnollisestikaan ole hyväksi. Kuitenkin pienellekin lapselle on hyvä pyrkiä kuvaamaan tilanne mahdollisimman totuudenmukaisesti, ettei synny täysin väärää käsitystä asiasta ja mahdollisesti syvää hämmennystä myöhemmin, kun lapsi ymmärtää, että asia ei olekaan niin kuin hän luuli.
Lähde: Very Well Family
Teksti: Sonja
