Koululaisista ja aikuisista vähintään joka kahdeskymmenes kärsii jonkinlaisesta oppimisen vaikeudesta. Oppimiseen liittyviä erityisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukemisen erityisvaikeus eli dysleksia, kirjoittamisen erityisvaikeus, sekä laskemiskyvyn erityisvaikeus.
Joskus lapsen oppimista voi osaltaan vaikeuttaa esimerkiksi motoristen toimintojen kehitykselliset häiriöt, puheen ja kielen kehityksen häiriöt, tai erilaiset tarkkaavaisuuteen ja hahmottamiseen liittyvät häiriöt. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein poikkeavana tai hitaana uusien taitojen omaksumisena. Tarkkaavaisuushäiriöt luetaan joskus myös oppimisvaikeuksien joukkoon, koska tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä lapsi hyötyy heikommin koulussa saamastaan opetuksesta keskittymiskyvyn ongelmien takia.
Lukutaito on kriittinen uusien asioiden oppimisessa
Eniten haittaa lapsen oppimiselle aiheuttaa usein heikko kyky omaksua tietoa lukemalla. Jos lapsi ei hallitse lukutaitoa, hänen on hyvin vaikea myöhemmin omaksua muuta tietoa, koska varsinkin vanhemmalla iällä uusien asioiden oppiminen perustuu suurelta osin luettuun materiaaliin.
Usein lapsen luetun ymmärtämisen taitoa pystytään tehostamaan, jos asiaan päästään puuttumaan varhaisella iällä ja lasta tuetaan riittävästi opiskelussa erilaisten oppimistyökalujen avulla. Jos lapselle pääsee kertymään negatiivisia kokemuksia luetun ymmärtämiseen liittyen, hän saattaa menettää mielenkiinnon opetteluun. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos lapselle tulee tunne, että hän ei hallitse lukemista kunnolla. Lapsi ei välttämättä innostu kirjojen lukemisesta, koska on menettänyt luottamuksen itseensä lukijana varhaisten epäonnistumistensa takia. Tällöin lukutaito voi jäädä heikoksi pysyvästi.
Pojilla tyttöjä yleisempää
Lukemisen erityisvaikeuden on havaittu olevan selvästi yleisempää pojilla ja miehillä kuin naisilla ja tytöillä. Tämä sukupuolten välinen ero johtuu pääasiassa eroista lukemisen harrastuneisuudessa tyttöjen ja poikien välillä. Kirjoittamisen erityisvaikeus ilmenee esimerkiksi kielioppivirheinä, huonona käsialana ja tekstin kappaleiden jäsentelytaidon vaikeutena. Laskemisen erityisvaikeudessa lapsella saattaa olla ongelmia numeerisen tiedon käsittelyssä.
Perinnöllisillä tekijöillä on havaittu olevan vaikutusta oppimisen erityisvaikeuksien ilmenemiseen lapsella. Näin on erityisesti lukemisen vaikeuden kohdalla. On tärkeää tunnistaa lapsen oppimisvaikeudet varhaisessa vaiheessa, sillä heikko oppiminen vaikuttaa muun muassa lapsen itsetuntoon voimakkaasti. Jos lapselle syntyy käsitys, että hän on huono oppija ja huono koulussa, hänen motivaationsa opiskelua kohtaan voi vähentyä merkittävästi. Tämä saattaa entisestään heikentää lapsen oppimiskykyä.
Pelkkä peruslukutaito eli eri sanojen tunnistaminen luetusta tekstistä ei riitä yhteiskunnassa pärjäämiseen. Ihmisen on myös kyettävä ymmärtämään lukemansa, toisin sanoen hänen täytyy kyetä tehokkaasti tulkitsemaan tekstin välittämä viesti. Jos tätä kykyä ei ole, toiminta yhteiskunnassa on hyvin vaikeaa. Nykyaikana myös kriittinen lukutaito on äärimmäisen tärkeää. Ilman kriittistä lukutaitoa on vaikeaa esimerkiksi erottaa todellista uutista valeuutisesta. Netti vahvistaa jatkuvasti asemaansa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Tämän takia lapsena opittu kriittinen lukutaito on äärimmäisen tärkeää lapsen myöhemmän elämän kannalta.
Lähde: Terveyskirjasto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja