Kiusaaminen jättää lapseen aina voimakkaan jäljen. Järjestelmä kuitenkin usein jättää kiusatun hoidon puolitiehen, minkä seurauksena kiusattu lapsi saattaa oireilla kokemuksiensa takia pitkälle aikuisuuteen.
Kiusatuksi joutuminen on lapselle aina traumaattinen kokemus. Mitä pahempaa kiusaaminen on, siitä voimakkaamman jäljen se jättää uhriin. Kun lapsi joutuu kiusatuksi, hän käytännössä joutuu toisen ihmisen tahallisesti vahingoittamaksi. Lääkärilehden mukaan tällaista tarkoituksellisen vahingoittamisen uhriksi joutumista pidetään traumoista vaurioittavimpana traumaperäisiä häiriöitä koskevassa diagnostiikassa.
Lapsen kehitysvaihe vaikuttaa siihen, millaiset seuraukset kiusaamisen uhriksi joutuminen hänelle aiheuttaa. Asiaan vaikuttaa myös kiusaamisen kesto ja vakavuus. Kiusaaminen on hyvin haitallista lapselle kaikissa kehitysvaiheissa. Lapsen kehitysvaiheella on merkitystä myös muun muassa hoidon suunnittelun kannalta. Suunniteltaessa hoitoa on tärkeää tiedostaa monimuotoisen trauman vaikutukset lapseen.
Kiusaajakin tarvitsee hoitoa
Kiusaaja jää usein vähemmälle huomiolle kuin kiusattu. Kuitenkin myös kiusaajaa tulisi hoitaa. Jos keskitytään vain kiusatun hoitoon ja jätetään kiusaaja huomiotta, on vaarana, että hän jatkaa kiusaamista myös tulevaisuudessa ja kohdistaa toimintansa seuraavaksi uuteen uhriin, jolle hän aiheuttaa vastaavanlaista vauriota.
Myös kiusaajan vanhemmat tulisi ottaa tuen piiriin. Monille vanhemmille saattaa olla aluksi hyvin vaikeaa uskoa, että heidän lapsensa kiusaa muita. Vanhempien tuki on kiusaajan hoidon kannalta kuitenkin hyvin tärkeää. On kaikkien etu, jos vanhemmat ovat myös mukana hoidon piirissä.
Ennen kuin hoidosta on apua, kiusaaminen on saatava loppumaan. Tämä saattaa usein olla käytännössä varsin vaikeaa. Kouluissa luokat ovat usein suuria ja opettajat eivät siksi välttämättä aina havaitse kiusaamista. Tämä on eräs ongelmakohta, johon olisi tärkeää puuttua. Olisi myös tärkeää kehittää parempia työkaluja, joiden avulla opettajilla olisi mahdollisuus puuttua paremmin kiusaamistilanteisiin sen jälkeen, kun hän on niitä havainnut. Tällä hetkellä opettajien mahdollisuudet toimia ovat rajoitetut.
Turvallisuuden tunne on tärkeää uhrin toipumisen kannalta
Ensimmäinen askel kiusatun uhrin hoidossa on luoda lapselle turvallinen olo. Lapsen on voitava luottaa siihen, että hän on jatkossa turvassa kiusaamiselta. Tämän ensimmäisen askeleen jälkeen tulee pohtia, miten on mahdollista muuttaa ympäristö, jossa uhrin kiusaaminen on tapahtunut sellaiseksi turvalliseksi ympäristöksi, jossa uhrina olleen lapsen kehitys voi jatkossa edetä normaalisti ilman altistumista uudelleen kiusaamiselle.
Hoito räätälöidään aina erikseen jokaisen lapsen kohdalla. Jos uhri on kokenut hyvin vakavaa ja pitkäkestoista kiusaamista, hän saattaa tarvita intensiivistä hoitoa hyvinkin pitkään. Ei ole epätavallista, että hoito kestää jopa vuosia. Joskus kiusaamisen jättämät arvet ovat niin syvät, että vaikutukset tuntuvat läpi koko elämän.
Kiusaamisen vähentäminen pitkällä tähtäimellä edellyttää sitä, että pyritään kitkemään pois lasten väkivallan käyttöön johtavia asenteita ja malleja. Lasten sosiaalisemotionaalisia taitoja tulisi myös pyrkiä vahvistamaan aiempaa enemmän jo ennen kuin lapsi saavuttaa kouluiän.
Lähde: Lääkärilehti
Teksti: Sonja
