Kiusaaminen jättää usein lapsen mieleen haavat, joiden parantuminen kestää pitkälle aikuisuuteen. Toisinaan haavat eivät parane ihmisen elinaikana. Millaisia henkisiä vaikutuksia lapsuudessa koetulla kiusaamisella on elämään aikuisena?
Kiusaaminen jättää usein niin voimakkaan jäljen ihmisen mieleen, että se väistämättä vaikuttaa elämään myös aikuisuudessa. Toisinaan vaikutukset ovat pieniä, eivätkä konkreettisesti vaikeuta ihmisen elämää. Välillä vaikutukset kuitenkin saattavat olla hyvin voimakkaita. Millaisia vaikutuksia kiusaamisella voi olla elämään myöhemmällä aikuisiällä?
Tilanteeseen vaikuttaa paljon se, kuinka voimakasta kiusaaminen on ollut. Toisinaan kiusaaminen voi ilmetä siten, että lapsi suljetaan yhteisön ulkopuolelle, eikä kukaan ole hänen kanssaan tekemisissä. Tällainen ei-toivottu “näkymättömyys” saattaa olla lapsen kehitykselle hyvin vahingollista. Moni lapsi on sanonut, että mieluummin hän ottaisi fyysistä kiusaamista osakseen, jos se merkitsisi, että muut huomaisivat hänet edes jotenkin.
Joskus kiusaaminen saattaa ilmetä pahan puhumisena esimerkiksi somessa. Toisinaan kiusaaminen on hyvin rajua, esimerkiksi fyysistä lyömistä tai potkimista. Riippumatta kiusaamisen muodosta, kiusaaminen jättää kiusattuun aina jäljen. Jos kiusaaminen ei ole ollut fyysistä pahoinpitelyä, jälkeä ei voi nähdä esimerkiksi fyysisen vamman muodossa, mutta aiheutunut vaurio on silti aivan yhtä todellinen kuin fyysisesti kiusatun lapsen vamma.
Kiusaaminen jättää haavan mieleen
Mielen haavat parantuvat hyvin hitaasti ja toisinaan lapsena koettu kiusaaminen vaikuttaa ihmisen elämään pitkälle aikuisuuteen. Tutkimuksissa on havaittu, että aikuiset, jotka ovat kokeneet kiusaamista lapsena, ovat alttiimpia sairastumaan aikuisena esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen. Lapsena kiusatuilla aikuisilla vaikuttaa lisäksi olevan suurentunut riski itsemurhayrityksiin aikuisiällä. Heidän saattaa myös olla vaikeampaa hankkia ystäviä ja säilyttää ystävyyssuhteita aikuisena.
Kiusaamisen vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi vertaamalla identtisten kaksosten tilannetta silloin, kun samassa taloudessa asuvaa toista kaksosta on kiusattu, mutta toista ei. Koska kaksosten muu ympäristö on samankaltainen ja he jakavat saman perimän, kiusaamisen vaikutus lapseen tulee heidän kohdallaan erityisen hyvin esille. Tutkimuksissa on havaittu, että kiusattu kaksonen kärsii toista kaksosta useammin esimerkiksi erilaisista mielen häiriötiloista, kuten masennuksesta ja ahdistuksesta.
Kiusaajienkaan tulevaisuus ei välttämättä näytä tutkimusten valossa olevan kovin ruusuinen. Lapsena muita kiusanneet aikuiset näyttävät sekaantuvan tilastollisesti useammin erilaisiin rikoksiiin ja ilmentävän erilaisia antisosiaalisia käyttäytymispiirteitä.
Kiusaaminen alkaa usein hyvin nuorena
Kiusaamiskäyttäytyminen alkaa usein jo hyvin nuorena. Jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla havaitaan lasten jakautumista kiusattuihin ja kiusaajiin. Näin nuoret lapset ovat vielä voimakkaasti alttiita vanhempiensa vaikutukselle ja vanhemmilla on vielä mahdollisuus yrittää auttaa lasta muuttamaan käyttäytymistään. Kun lapsi kasvaa, vanhempien tehokkaan vaikutuskyvyn aikaikkuna sulkeutuu nopeasti.
Toki aina vanhemmatkaan eivät pysty tilanteeseen vaikuttamaan. Toisinaan kuitenkin vanhemmilla on mahdollisuus sysätä lapsensa kehityskulku parempaan suuntaan, jos lapsi on esimerkiksi vasta aloittanut toisten kiusaamisen.
Lähde: National Library of Medicine
Teksti: Sonja
