Kahden kodin lapset – miten helpottaa 110 000 lapsen arkea?

Tilastokeskuksen mukaan jopa yli 110 000 lasta asuu kahta kotia Suomessa. Parhaimmillaan lasten asuminen uusioperheissä toimii mallikkaasti. Lasten elämää kahden kodin mallissa voi helpottaa maalaisjärjellä sekä mielikuvituksella.

Kahta kotia asuvien lasten määrä on noussut tasaisesti. Perhemallien moninaistuessa yhä useammat lapset asuvat myös uusiosisarusten kanssa. Ihannetilanteessa eronneet vanhemmat asuvat melko lähekkäin, jolloin asuminen kahdessa kodissa on mutkattominta. Arkea voi helpottaa pienen lapsen kohdalla esimerkiksi sillä, että vaihto kodista toiseen tapahtuu päivähoitopaikasta. Tällöin helpotetaan erovaihetta toisesta vanhemmasta ja jos vanhempien välit eivät ole parhaat mahdolliset, lapsi myös säästyy vaihtotilanteessa vanhempien väliseltä kireydeltä.

Erityisesti kotien samanlaiset säännöt ja rutiinit auttavat lasta sopeutumaan kahden kodin malliin. Onkin hienoa jos eronneet aikuiset ovat sellaisissa puheväleissä, että pystyvät sopimaan jälkikasvun elämisestä yhteisiä pelisääntöjä, joita voidaan noudattaa molemmissa kodeissa. Vähintään nukkumaanmenoajoista, peli- ja ruutuajoista sekä syömiseen ja hygieniaan liittyvistä asioista olisi hyvä sopia samankaltaiset säännöt. Mitä samankaltaisempi rytmi ja elämisen malli kodeissa on, sitä vähemmän lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka voivat ahdistaa varsinkin herkempiä lapsia.

Lapsen kasvaessa esimerkiksi kaverisuhteet tulevat lapselle erittäin tärkeäksi. Eskari- ja kouluiässä kaveripiiri laajenee jo kummasti ja kahden kodin elämää helpottaa selkeästi jos kummassakin voidaan ylläpitää vähintään tärkeimpiä kaverisuhteita. Ihannetilanteessa lapsi voi tavata kummassakin kodissa samoja kavereita, ja kauemmaksi voidaan sitten kutsua kaveria kylään vaikka viikonloppuna. Jos toinen koti on kaukana, on selvää, että sinne on tärkeää rakentaa oma kaveripiiri vaikkapa siellä asuvan vanhemman avustuksella, jotta lapsi saa tärkeitä kaverikontakteja kummassakin kodissa ollessaan.

On ymmärrettävää, että aina eronneet vanhemmat eivät voi asua lähekkäin, vaikka se lasten kannalta olisikin ihanteellista. Tällöin teini-ikäisen kanssa kannattaa keskustella tarkkaan läpi uusi asumiskuvio. Todennäköisesi edessä on vastarintaa ja rajojen kokeilua, sillä erityisesti tärkeistä kavereista erossa olo esimerkiksi etävanhemmalla vietettävän viikonlopun vuoksi ei välttämättä maistu murkulle ollenkaan. Hienoa on, jos asiat saadaan sovittua niin, että teini suostuu kahden kodin systeemiin esimerkiksi voiden ottaa välillä hyvän kaverin kylään etäämmällä asuvan vanhemman luo.

Teini-ikäisen lapsen kohdalla kahden kodin mallissa korostuu eronneiden vanhempien kommunikaatiokyky. Murkut ovat kekseliäitä ja on tavallista, että kaikki käytännön asiat hoidetaan sen vanhemman kanssa, joka on ”mukavampi” tai ”joustavampi” – huolimatta siitä kumman luona lapsi on. Vanhempien on tärkeää sopia pelisäännöistä ja keskustella teinin kanssa esimerkiksi siitä, kumpi on vastuussa lapsesta.

Kahden kodin arjen sujuvuuteen on todettu vaikuttavan myös eronneiden vanhempien omat resurssit. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat saavat omat asiansa sovittua niin, ettei lapset joudu kiistojen välikappaleiksi. Ihanteellista on myös jos molempien kotien taloudellinen tilanne on edes jotenkuten samanlainen ja lapsella on esimerkiksi oma huone kummassakin kodissa. Näin lapsi ei arvota koteja eriarvoisiksi materialistisin perustein vaan viihtyy todennäköisemmin kummassakin.

Lähde: Tilastokeskus

Teksti: Jenni Ruotsalo

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.