Onko sinua rangaistu lapsena fyysisesti ja onko se vaikuttanut sinuun?

boy covering his face while standing
Kuva: Annie Spratt

Monia aikuisia on rangaistu lapsuudessa tottelemattomuudesta fyysisesti. Tukkapöllyt ja vastaavat kurinpitomenetelmät olivat kasvatuksessa arkipäivää vielä muutama vuosikymmen takaperin. Onko sinua rangaistu fyysisesti ja onko se vaikuttanut sinuun negatiivisesti?

Nykyään puhutaan paljon entisaikoina käytettyjen fyysisten rangaistusten haitallisuudesta lapsille. Sen lisäksi, että lapsen fyysinen rankaisu on nykyään Suomen laissa kiellettyä, on osoitettu, että siitä on lapselle monenlaista haittaa. Ihmiset, joita on rangaistu lapsena fyysisesti esimerkiksi tukkapöllyllä eivät kuitenkaan aina välttämättä koe, että kuritus olisi vähentänyt heidän rakkauttaan vanhempiinsa, koska lapsena heillä ei ollut mitään vertailukohtaa. Kurittamista huomioonottamatta vanhemmat saattoivat olla hyvin reiluja ja rakastavia.

Tänä päivänä rakastavalle vanhemmalle ei varmasti edes tule mieleen oman lapsen lyöminen tai muu kurittaminen. Miksi entisaikaan vanhemmat ajattelivat toisin, vaikka he aivan varmasti rakastivat lapsiaan täsmälleen yhtä paljon kuin nykyvanhemmat?

Osittain asiaa selittävät vanhempien omat lapsuuskokemukset. Monet vanhemmat toimivat omien lastensa kanssa tavoilla, joilla heitä kohtaan on toimittu. Lapsi ei usein osaa kyseenalaistaa kohteluaan ja entisaikaan yleinen mielipide tai laki ei kieltänyt kuritusta, toisin kuin tänä päivänä. Monet nykyaikuiset tiedostavat, että jos heidän vanhempansa olisivat kasvaneet nykyaikaisessa ympäristössä, he olisivat luultavasti valinneet toisenlaisen kasvatusmallin.

Silti kun ajattelee esimerkiksi tukkapöllyä, tuntuu surulliselta ja hirveältä ajatella, kuinka pienen lapsen pää heiluu voimakkaasti, jos häntä ravistaa hiuksista. Itselle ei tulisi mieleenkään kohdella lasta niin. Samaan aikaan tiedän ihmisiä, jotka ovat aikanaan antaneet lapsilleen tukkapöllyjä, koska ovat aidosti ajatelleet, että siitä ei ole lapselle haittaa vaan päinvastoin etua, kun hän oppii tottelemaan.

Moni meistä tuntee herttaisia mummoja ja pappoja, jotka ovat rankaisseet lapsiaan ainakin joskus fyysisesti, vaikka sitä ei olisikaan tapahtunut usein. Tiedämme, että nämä läheisemme ovat hyviä ihmisiä, monesti hyvin ihmis- ja eläinrakkaita. Silti he ovat kurittaneet lapsiaan, mikä tuntuu jollakin lailla voimakkaan ristiriitaiselta. Vaikka yhteiskunta ympärillä hyväksyisi kurituksen, yksilö tekee kuitenkin aina oman valintansa, kun päättää kurittaa lastaan.

Itsestä tuntuu todella vieraalta ja utopistiselta ajatus, että vahingoittaisi omaa lastaan millään lailla, vaikka hän käyttäytyisi kuinka huonosti. Onko tämä ajatteluni siis vain ympäröivän yhteiskunnan tuotosta, vai ajattelisinko samoin, jos olisin elänyt 50 vuotta sitten vanhempana sikäläisessä yhteiskunnassa? Mahdotonta toki tietää, miltä itsestä tuntuisi, jos eläisin keskellä toisenlaista yhteiskuntaa. Silti ainakin haluaisin ajatella, että silloinkaan mieleen ei tulisi satuttaa toista elollista olentoa, puhumattakaan omaa lastaan.

Tutkimusten mukaan Suomessa moni vanhempi yhä rankaisee lastaan fyysisesti. Moni ei myös tiedosta, että fyysinen rankaisu on lainvastaista.

Mitä mieltä sinä olet? Mitä pitäisi ajatella ihmisistä, jotka rankaisevat lapsiaan fyysisesti?

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)