Millaisia syitä lapsen voimakkaisiin raivokohtauksiin voi olla ja kuinka vanhemman tulisi suhtautua aggressioon?
Jokainen ruuhkavuosien keskellä elävä vanhempi on kokenut pienen lapsen raivokohtauksen. Lapsen raivokohtauksille voi olla monia syitä. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen pohtii Terveyskirjaston sivuilla lapsen aggressiota ja kuinka vanhempien tulisi siihen suhtautua.
Joskus syy raivokohtaukseen voi olla niinkin yksinkertainen, että lapsi on väsynyt tai stressaantunut. Esimerkiksi jos perhe on vaikkapa tehnyt hauskan päiväretken jonnekin ja päivä on ollut kaikin puolin onnistunut, pieni lapsi usein stressaantuu paljosta tekemisestä. Kun lapsi illalla on väsynyt ja alkaa käydä ylikierroksilla kotona, raivokohtauksen resepti on valmis.
Sinkkonen muistuttaa, että lapsen raivokohtaukseen voi olla myös muunlaisia syitä. Esimerkiksi jos perheeseen on tullut uusi vauva, tilanne usein saattaa aiheuttaa epävarmuutta isosisaruksessa, ennen kuin hän ehtii tottua uuteen perheenjäseneen. Monien aikuistenkin on vaikeaa sopeutua uusiin tilanteisiin nopeasti. Sama pätee lapsiin.
Joskus vanhemmilla saattaa olla omia huolia elämässään, minkä seurauksena lapsi on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle. Tällöin lapsi saattaa kokea, että kiukuttelu ja raivoaminen ovat hänen ainoat keinonsa saada huomiota vanhemmilta. Sinkkonen toteaa, että aggressio ja raivokohtaukset palvelevat myös osaltaan lapsen normaalia kehitystä. Niiden eräs rooli on auttaa lasta itsenäistymään ja irtautumaan riippuvuussuhteista. Kaikkien tuntemia esimerkkejä irtautumisprosessista ovat esimerkiksi uhmaikä ja murrosikä.
Sinkkonen toteaa, että koska lapsen raivokohtauksen syyt voivat olla niin erilaisia, on mahdotonta antaa vain yhtä tietynlaista ohjetta, kuinka vanhemman tulisi toimia raivokohtaustilanteissa. Joskus tilanne on sellainen, että paras strategia on ottaa lapsi syliin lohdutettavaksi. Toisessa tilanteessa voi paras taktiikka olla reagoimatta lainkaan lapsen raivokohtaukseen. Oikean toimintatavan valitseminen eri tilanteissa edellyttää, että vanhempi tuntee lapsensa hyvin. Vanhemman tulisikin aluksi pyrkiä hahmottamaan, mikä on ollut se perimmäinen tekijä, joka on saanut lapsen raivon valtaan. Kun syy raivoon on tiedossa, vanhemman on paljon helpompi keksiä, miten lapsen saisi parhaiten rauhoittumaan.
Esimerkiksi jäähy on asia, joka usein jakaa niin vanhempien kuin myös asiantuntijoidenkin mielipiteitä. Toiset ovat sitä mieltä, että jäähy on haitallista lapsille. Toisten mielestä taas jäähy on erinomainen tapa opettaa lasta rauhoittumaan. Tässäkin varmasti vaikuttaa paljon, millainen lapsi on kyseessä. Joillekin lapsille jäähylle joutuminen on äärimmäisen nöyryyttävää, kun taas toiset lapset saattavat kokea jäähyn jopa positiivisena.
Sinkkonen toteaa, että on täysin luonnollista, että vanhempikin joskus saattaa suuttua huonosti käyttäytyvälle lapselle. Jos vanhempi kokee ylireagoineensa suuttuessaan, lapselta voi pyytää jälkikäteen anteeksi. Pelolla kasvattaminen kyllä hiljentää lapsen, mutta ei auta häntä luomaan sisäisiä hallintakeinoja.
Lähde ja lisätietoa: Terveyskirjasto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja