Lapsilla ja vanhemmilla on monesti samoja harrastuksia – Mistä tämä kertoo?

Lapsilla ja vanhemmilla on monesti samoja harrastuksia – Mistä tämä kertoo?
Kuva: Lukas Rychvalsky

Oletko huomannut, että lapsilla on usein samoja harrastuksia kuin heidän vanhemmillaan? Tämä on toki täysin normaalia. Jos vanhempi on itse rakastanut jotain tiettyä harrastusta, on ymmärrettävää, että hän toivoo lapsensakin saavan kokea samanlaista nautintoa. Mutta olisiko lapsi aloittanut harrastusta ilman vanhempaansa?

Koska vanhemmat ja lapset muistuttavat toisiaan monin tavoin, ei ole ihme, että heillä on myös samantyyppisiä mielenkiinnon kohteita. Usein näkee perheissä harrastettavan kahdessa sukupolvessa esimerkiksi tiettyä urheilulajia. Joskus laji on ollut perheessä kuvioissa jo isoisän ja tämän isän ajalta.

Toisinaan harrastus on aloitettu jo niin varhaisessa vaiheessa lapsen elämää, että lapsi on ollut liian nuori tekemään omaa aitoa valintaa siitä, haluaako hän aloittaa kyseistä lajia. Jos esimerkiksi vanhempi on itse harrastanut soittamista nuorena, kenties omien vanhempiensa toiveesta, hänellä saattaa olla voimakas tunne, että myös hänen lapsensa tulee aloittaa esimerkiksi pianonsoitto jo hyvin nuorella iällä.

Tässä ei toki ole mitään väärää. Monesti lapset nauttivat siitä, että saavat harrastaa samanlaisia asioita, joita heidän vanhempansa harrastavat. Lapset yleensä ihailevat vanhempiaan ja katsovat heitä ylöspäin. Usein lapsi siksi itse haluaa aloittaa samanlaisen harrastuksen, joka vanhemmallakin on.

Erityisesti jos kyseinen harrastus on sellainen, jota lapsi ja vanhempi voivat harrastaa samaan aikaan yhdessä, lapsi usein on erittäin mieluusti vanhemman mukana. Myös vanhempi usein kokee lapsen kanssa harrastuksen parissa yhdessä vietetyn ajan hyvin arvokkaana ja mieluisana. Yhteinen harrastus monesti lähentää lapsen ja vanhemman suhdetta entisestään.

Monesti lapsi saattaa viimeistään teini-iän saapuessa pyrkiä ottamaan hiukan etäisyyttä vanhempiinsa. Jos lapsella ja vanhemmalla on yhteinen harrastus, josta molemmat pitävät, tämä antaa syyn viettää aikaa yhdessä silloinkin, kun lapsi alkaa jo aikuistua ja irtautua kodista omaan elämäänsä.

Teini-iässä moni nuori saattaa käydä läpi vaiheen, jolloin hän saattaa kokea hiukan nolona vanhempien kanssa yhdessä vietetyn ajan. Kuitenkin samaan aikaan hän saattaa mielessään toivoa, että voisi nähdä vanhempiaan enemmän. Yhteinen harrastus saattaa tällöin toimia “luvallisena” ajanviettotapana vanhemman kanssa, ilman että nuorelle tulee tunne, että vanhemman kanssa oleilu olisi jollakin lailla noloa.

Laajentuuko tämä ilmiö myös siihen, että lapset hakeutuvat samantyyppisten ammattien pariin kuin vanhempansa? Siltä ehkä hiukan vaikuttaisi, kun katsoo monia perheitä. Esimerkiksi jos perheen isä on rakennusalalla, ei ole epätavallista, että hänen poikansa on seurannut hänen jalanjäljissään. Tai jos perheessä vanhemmat ovat opiskelleet yliopistossa, usein lapsetkin pitävät luontevana valintana itselleen mennä yliopistoon. Toki usein myös käy niin, että lapsi suuntautuu jollekin täysin erilaiselle alalle kuin vanhempansa.

Harrastetaanko teilläkin jotakin yhteistä lajia koko perheen voimin?

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *