Empaattinen ihminen kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään, miltä toisesta tuntuu. Pelkkä ymmärrys ei kuitenkaan riitä, jos ei samalla osaa olla myötätuntoinen. Vanhempi voi auttaa lasta oppimaan toimimaan empaattisesti muita kohtaan.
Esimerkiksi monet poliitikot, myyntimiehet, näyttelijät ja markkinoijat ovat usein hyvin taitavia lukemaan ihmisiä ja näkemään, miltä heistä tuntuu kullakin hetkellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä henkilöt välttämättä välittäisivät siitä, miltä ihmisestä tuntuu. Empatiaan kuuluukin olennaisesti myös myötätunto, toisen ihmisen arvostus ja huomioonottaminen.
Lapsi oppii usein empatiataidot vanhemmiltaan. Jos vanhempi toimii empaattisesti muita kohtaan, lapsikin oppii toimimaan samoin seuraamalla vanhempansa käyttäytymistä. Lapsi oppii empatiaa myös tavasta, jolla vanhempi kohtelee häntä. Jos vanhempi kohtelee lasta lämmöllä ja rakkaudella, lapsi oppii luottamaan vanhempaansa ja heidän välilleen kehittyy lämmin kiintymyssuhde. Tällainen suhde on usein edellytys sille, että lapsi haluaa oma-aloitteisesti itsekin toimia samoin kuin vanhempansa. Jos lapsen ja vanhemman suhde on hyvä, tästä seuraa usein aito halu olla vanhemman kaltainen. Jos vanhempi kohtelee muita ympärillään empaattisesti, lapsi haluaa toimia samoin.
Lapsen kanssa kannattaa keskustella empatiasta erilaisissa tilanteissa
Lapsille voi opettaa empatiaa myös monella muulla tavalla kuin vain näyttämällä itse esimerkkiä. Lasta voi esimerkiksi rohkaista pohtimaan erilasissa tilanteissa, miltä tilanteen toisista osapuolista kulloinkin tuntuu. Monesti lapsi ei välttämättä itse osaa pysähtyä näitä asioita pohtimaan. Kun lapsi käy yhdessä vanhemman kanssa tilanteita läpi ja keskustelee niistä hyvässä hengessä, hänellä on mahdollisuus oppia tärkeitä asioita, jotka tulevat hyödyttämään häntä myöhemmässä elämässä. Monesti tällaiset keskustelut saattavat saada myös vanhemman näkemään tilanteet uusin silmin, erityisesti kun lapsi esittää kiperiä kysymyksiä siitä, miksi jokin toimintatapa tietyssä tilanteessa on oikein tai väärin.
Stressi voi heikentää empatiakykyä
Stressi ja väsymys voivat toisinaan heikentää vanhemman empatiakykyä. Tämä on täysin ymmärrettävää. Jos omat voimavarat ovat lopussa, ei usein riitä kärsivällisyys ja ymmärrys esimerkiksi toisten virheille. Stressaantunut vanhempi ärtyy myös helpommin lapsen huonon tai ajattelemattoman käytöksen takia. Jos vanhempi tällaisessa tilanteessa tiuskii lapselle, lapsi saattaa vetäytyä kuoreensa.
Itselleen tulee kuitenkin olla armollinen. Jokainen vanhempi on joskus väsynyt. On luonnollista menettää malttinsa, eikä siitä pidä kokea liiallista huonoa omaatuntoa. Tärkeintä on kuinka ihminen toimii sen jälkeen, kun maltti on menetetty. Vanhemman kannattaa pysähtyä miettimään, onko lapsen käytös ainoa syy hänen ärtymykseensä, vai voiko syitä olla muitakin. Jos vanhempi pohdinnan jälkeen kokee, että hän onkin ärtynyt syyttä tai että hänen reaktionsa on ollut ylimitoitettu, on oikein pyytää lapselta anteeksi. Näin toimimalla vanhempi samalla opettaa myös lapselleen, että virheitä voivat tehdä kaikki, ja että tärkeintä on anteeksipyyntö virheen jälkeen.
Lähde: Harvard
Teksti: Sonja
