Lapset muistavat vanhempien riitelytavat – Riidelläänkö teilläkin näin?

Lapset muistavat vanhempien riitelytavat – Riidelläänkö teilläkin näin?
Kuva: Milan Popovic

Lapset ottavat vanhemmistaan mallia niin hyvässä kuin pahassakin. Moni lapsi käyttää aikuisena samoja riitelytaktiikoita kuin vanhempansa. Tietyt riitelytavat ovat erityisen haitallisia. Riidellä voi myös rakentavasti. Miten teillä riidellään?

Jokaisessa parisuhteessa riidellään joskus. Jos ottaa tavoitteekseen sen, ettei suhteessa koskaan ole riitoja, tulee hyvin todennäköisesti pettymään.Joissakin parisuhteissa pienistäkin mielipide-eroista tulee suuria kynnyskysymyksiä. Jälkeenpäin saattaa tuntua ihmeelliseltä, kuinka suureksi asiaksi jokin alun alkaen hyvin pieni tilanne paisui.

Repivät riidat parisuhteessa ovat usein parisuhteen molemmille osapuolille henkisesti rankkoja tilanteita. Kun kuviossa on mukana lapsia, tilanne saattaa olla koko perheelle todella raskas. Kun lapset joutuvat todistamaan vanhempiensa riitelyä, tämä usein jättää heidän mieleensä pysyvän jäljen.

Ihmiset käyttävät erilaisia riitelytaktiikoita

Tietynlaiset riitelytavat ovat haitallisempia kuin toiset. Erityisen haitallista on kumppanin tarkoituksellinen loukkaaminen käyttäen hyväkseen toisen haavoittuvaisuuksia. Myös toisen loukkaaminen erilaisia haukkumanimiä käyttäen jättää usein pysyvän negatiivisen muistijäljen. Verbaalista aggressiota on myös se, että toinen kesken riidan uhkaa lähteä pois tai lopettaa parisuhteen kokonaan.

Edellä kuvatun kaltaisen verbaalisen aggression lisäksi passiivis-aggressiivinen riitelytapa on hyvin yleinen pariskuntien keskuudessa. Passiivis-aggressiivisella riitelyllä tarkoitetaan esimerkiksi niin sanottua mykkäkoulua, jolloin kieltäydytään puhumasta toiselle sanaakaan. Mykkäkoulu saattaa hetkellisesti parantaa oloa, kun hiljaa mököttäjä ajattelee, että hän pääsee taktiikallaan “niskan päälle” riitatilanteessa. Tosiasiassa mykkäkoulu kuitenkin usein vain pahentaa tilannetta entisestään.

Muita passiivis-aggressiivisia riitelytaktiikoita ovat esimerkiksi riitatilanteesta pois käveleminen ovet mielenosoituksellisesti paukkuen, tai saavuttamattomiin vetäytyminen esimerkiksi siten, että kieltäytyy vastaamasta toisen puheluihin ja muihin yhteydenottoyrityksiin.

Toki on hyvä pitää jäähyhetki, jos riita on päässyt oikein pahaksi. Tällöin kuitenkin molempien osapuolten tulisi suostua taukoon. Jos toinen puoliso kävelee mielenosoituksellisesti ovesta heti riidan alettua, antamatta toiselle edes mahdollisuutta yrittää selvittää tilannetta, tämä usein herättää puolisossa voimakasta ahdistusta. Toki joskus tilanne saattaa olla niin tulehtunut, että järkevin ratkaisu on vetäytyä hetkeksi takavasemmalle.

Myös vihaisesti tokaistu “anteeksi” ilman, että tulee tunne, että anteeksipyyntäjä todella tarkoittaa mitä sanoo, useimmiten vain pahentaa tilannetta. Usein riitatilanteen saa laukeamaan parhain päin vain, jos molemmille tulee aito tunne, että toinen on pahoillaan tilanteesta.

Lapset omaksuvat vanhempien riitelytavat

Jos lapset näkevät, että vanhempien riitoja ei ratkaista vaan paha olo jää pinnan alle kytemään, he muistavat tämän aikuisena. Lapset, joiden perheissä on riidelty yllä olevilla tavoilla, usein käyttävät näitä samoja taktiikoita omissa parisuhteissaan. Sen sijaan lapset, jotka ovat kasvaneet perheissä, joissa vanhemmat kohtelevat toisiaan kunnioituksella ja empaattisuudella mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta, toimivat usein itsekin näin aikuisiksi kasvettuaan.

Vanhempien kannattaakin muistaa, että omien erimielisyyksiensä ratkomisen lisäksi he jatkuvasti opettavat omalla käytöksellään myös lapsilleen tärkeitä ihmissuhdetaitoja, joita nämä tarvitsevat tulevaisuudessa.

Lähde: Marriage

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *