Fanitetaanko teilläkin jotain tiettyä bändiä, laulajaa tai näyttelijää väsymykseen asti?

Fanitetaanko teilläkin jotain tiettyä bändiä, laulajaa tai näyttelijää väsymykseen asti?
Kuva: Bailey Zindel

Muistatko vielä ajat, jolloin huoneesi seinät oli vuorattu fanittamasi bändin, laulajan, näyttelijän tai urheilijan julisteilla? Kun kurkistat lapsesi huoneeseen, näyttääkö siellä tällä hetkellä samalta?

Monessa kodissa on tuttua teinin tai varhaisteinin huoneesta vuorokauden ympäri jatkuvalla syötöllä kantautuva lempibändin musiikki. Seinät on asiaan kuuluvasti tapetoitu fanitettavan kohteen kuvilla niin, että vanhempien pari vuotta aiemmin huolella valitsema hieno tapetti on aikaa sitten kadonnut jonnekin julistemeren taakse. Silloin kun teiniä näkee huoneen ulkopuolella, hänellä useimmiten on yllään kyseisen bändin tai laulajan t-paita, huppari, lippis tai muu idoliin liittyvä vaatekappale.

Jo hyvin pienet lapset saattavat alkaa fanittaa jotain kohdetta intohimoisesti. Vanhemmat suhtautuvat tähän usein lämpimän kannustavasti ja vievät mielellään lasta esimerkiksi katsomaan fanituksen kohteen keikkoja tai elokuvia. Fanitus voi näin olla “koko perheen juttu”, lapsen kanssa voi jutella fanituksen kohteesta ja tätä kautta vanhempi voi nostalgisissa merkeissä kurkistaa lapsen avulla omaankin menneisyyteensä, jonne luultavasti kuului myös erinäisiä fanitusvaiheita.

Fanitus kuuluu monilla lämpimimpiin lapsuusmuistoihin

Muistatko vielä, miltä tuntui fanittaa intohimoisesti jotain tiettyä laulajaa, bändiä, tai filmitähteä, vai selvisitkö lapsuudesta ja nuoruudesta ilman itsetehtyä “tapettia” huoneesi seinällä? Haaveilitko salaa tapaavasi idolisi jossakin odottamattomassa paikassa, kuten esimerkiksi kaupassa tai metsäpolulla? Tuntuu ihmeelliseltä, kuinka pienen lapsen mieli voi rakentaa kokonaisia monimutkaisia tarinoita, joissa idoli on pääosassa.

Muistan olleeni hyvin pieni, kun aloin fanittamaan erästä viihdemaailman tähteä. Julisteet ilmaantuivat huoneen seinälle ja mielikuvitus lähti laukkaamaan. Muistan kehitelleeni mielessäni huimia seikkailuita, joihin yhdessä joutuisimme. Mielikuvitustarinoissa idoli ilmaantui myös koululleni hakemaan minua seikkailuihin muiden lasten katsoessa vieressä kadehtien. Nyt aikuisen näkökulmasta katsoen tuntuu uskomattomalta, miten monipuolinen ja rikas lapsen mielikuvitusmaailma onkaan.

Olin tuohon aikaan niin nuori, että mielikuvitusseikkailut idolin kanssa olivat kuin toimintaelokuvia, joihin ei kuulunut minkäänlaista romantiikaa. Myöhemmin toki fanitin muitakin viihdemaailman tähtiä, joita kohtaan heräsi myös romanttisia tunteita, niin kuin teini-ikään kuuluu., Muistan lukeneeni jostain, että fanituksen kautta lapsi ja nuori voi harjoitella ihastumista ja kokea ihastumisen tunteita “turvallisesti”, ilman pelkoa esimerkiksi torjutuksi tulemisesta.

Muistan myös, että vaikka vanhempani tottakai näkivät sivusta mitä kohdetta kulloinkin fanitin, ei jostakin syystä tuntunut luontevalta jutella heidän kanssaan fanituksen kohteesta yksityiskohtaisemmin. Jollakin tavalla asian halusi pitää omana yksityisenä “juttunaan”.

Onko teidän perheessänne tällä hetkellä käynnissä jonkin kohteen kiivas fanitus?


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.