Nämä kaksi asiaa vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen, osoittaa THL:n tutkimus

Nämä kaksi asiaa vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen, osoittaa THL:n tutkimus
Kuva: Pixabay / Marncom

Yli kaksi vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa on tarkasteltu kyselyjen perusteella äidin ja lapsen ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteen yhteyttä lapsen psykososiaaliseen kehitykseen 2-vuotiaana. Lisäksi Child Psychiatry & Human Development -journalissa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, onko äidin sosiaalisella verkostolla, eli ihmissuhteilla muihin aikuisiin, yhteyttä lapsen hyvinvointiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n seurantatutkimus on osoittanut, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen vaikuttaa hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Samanlainen vaikutus on myös sosiaalisen verkoston tuella.

THL:n mukaan 2-vuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä.

Tutkimuksessa ilmeni, että äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3-8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan.

Lisäksi tutkimus osoittaa, että äidin vakaat ja läheiset ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin edesauttavat pikkulapsen hyvinvointia. Läheisyyden puute, epäluottamus ja ahdistuneisuus äidin aikuissuhteissa heijastuivat lapsen suurempiin tunne-elämän ongelmiin kaksivuotiaana.

Äitien tukeminen varhaisessa vaiheessa hyväksi lapsen kehitykselle

THL:n mukaan tutkimuksen tulokset korostavat äidin ja lapsen välisessä kiintymyssuhteessa havaittujen haasteiden tunnistamisen tärkeyttä ennen synnytystä ja ensimmäisenä elinvuotena. THL:n tiedotteessa todetaan, että äideille, joilla tunnistetaan haasteita kiintymyssuhteen rakentamisessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, tulisi tarjota kiintymyssuhteen vahvistamiseen tähtäävää tukea.

“Kiintymyssuhteen tarkkailun lisäksi myös äidin aikuissuhteiden laatuun ja perheilmapiiriin tulisi kiinnittää huomiota jo ennen vauvan syntymää”, päätutkija, yliopistonlehtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta kertoo.

Rusasen mukaan kun tuetaan äitien sosiaalisia verkostoja ja vahvistetaan kiintymyssuhdetta vauvaan varhaisessa vaiheessa, voidaan lapsen sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen vaikuttaa positiivisesti.

THL kertoo, että seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyssuhteen ja lapsen hyvän fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen välillä. Uusi tutkimus on kuitenkin aikaisempia laajempi osallistujamäärältään ja seuranta-ajaltaan.

Tutkimus toteutettiin keräämällä tietoa suomalaisilta äideiltä neljänä eri ajankohtana: viimeisen raskauskolmanneksen aikana sekä lapsen ollessa kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäinen. Tutkimukseen osallistui 1 667 äitiä, joista 943 vastasi kyselyihin jokaisena neljänä ajankohtana. Äidin masennuksen ja stressin sekä iän, koulutuksen, terveyden ja lasten lukumäärän yhteys lapsen psykososiaaliseen kehitykseen rajattiin pois.

Teksti: Miia


Ruuhkavuodet suosittelee

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.