Pelastakaa Lapset ry:n vuosittaisen Lapsen ääni -kyselyn tuorein raportti paljastaa, että noin kymmenen prosenttia lapsista määrittelee perheensä pienituloiseksi, ja näistä lapsista 85 prosenttia kokee perheellä olevan vaikeuksia selvitä menoista.
Pienituloisuuden aiheuttama stressi ja mielenterveyshaasteet lisäävät lasten ja nuorten henkistä kuormitusta, kertoo Pelastakaa Lapset ry. Rahasta puhuminen tuo arkeen ahdistusta, kun perheessä on jatkuva huoli rahan riittävyydestä. Pienituloisuus voi näkyä myös vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien rajallisuutena, mikä puolestaan tarkoittaa, että lapsilla on vain vähän mahdollisuuksia palautua kuormituksesta.
Kysely paljastaa, että pienituloisissa perheissä asuvien lasten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi on selkeästi heikompi kaikissa mielen hyvinvointia käsittelevissä kysymyksissä. Pelastakaa Lasten mukaan he ovat kokeneet useammin kiusaamista ja negatiivisia tuntemuksia perheensä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Pienituloisten perheiden lapset ovat käyttäneet enemmän terveys- ja sosiaalipalveluja, ja selviytyminen koronapandemiasta on heikommalla tasolla.
Kyselyn mukaan pienituloisissa perheissä:
- 47 % lapsista on huolissaan perheensä toimeentulosta (vs. 5 % hyvätuloisissa perheissä)
- 55 % lapsista on kokenut, että korona on vienyt elämästä vuosia (vs. 47 % kaikista vastaajista)
- 42 % lapsista kokee hyvinvointinsa huonoksi (vs. 28 % kaikista vastaajista)
- vain 9 % lapsista pitää itsestään sellaisena kuin on (vs. 18 % hyvätuloisissa perheissä)
Kyselyssä lapset saivat kuvailla tilannettaan avoimissa vastauksissa, jotka ovat pysäyttävää luettavaa:
- ”Vanhemmat välillä sanovat “meillä on tosi vähän rahaa”. Se ahdistaa.”
- ”Mun elämästä maksetaan, ruoasta ja asumisesta. Tuntuu että olen iso taakka.”
- ”Olo on usein erittäin masentunut.”
- ”Tekisi mieli joskus kadota tai luovuttaa kokonaan, koska tuntuu, että se auttaisi muita pärjäämään paremmin…”
Tulevaisuuden suhteen lapset ja nuoret itse toivovat tavallisia arkisia asioita, opiskelua, töitä, perhettä ja hyvää oloa. Lisäksi lapset toivovat myös rauhaa sekä ilmastonmuutoksen eteen tehtäviä toimia.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin panostettava
Pelastakaa Lapset toteaa, että Suomen on puututtava lapsiperheköyhyyteen ja huomioitava perheiden yksilölliset tilanteet. Yhdistyksen lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinbergin mukaan lapsiperheiden palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, riittävästi resursoituja ja kohdennettuja.
“Jokaisen heikossa asemassa olevan perheen tilanne on yksilöllinen, joten jokaiselle perheelle täytyy löytää juuri heidän tarpeisiinsa vastaava polku pois köyhyydestä. Kyse on ennen kaikkea lapsen oikeudesta hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen”, Vinberg sanoo tiedotteessa.
Pelastakaa Lasten mukaan pienituloisten perheiden hyvinvointia on tuettava matalan kynnyksen palveluilla ja erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on panostettava. Vanhempien työllistymistä on tuettava ja sosiaaliturvaetuuksia kehitettävä lapsilähtöisesti.
Lapsen ääni 2022 -kyselyyn vastasi anonyymisti yhteensä 1 130 iältään 12-18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Keskimääräinen vastaaja asuu kahden lapsen perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä. Tyttöjä vastaajista oli noin 60 %, poikia 26% ja loput muita.
Teksti: Miia
