Onko lapsesi ohittanut sinut digitaidoissa?

boy in blue shirt wearing headphones lying on bed
Kuva: Emily Wade

Lapset käyttävät nykyisin varsin suvereenisti monelaista uutta teknologiaa. Esimerkiksi älylaitteet ovat monelle lapselle tuttuja jo kouluun mennessä. Moni vanhempi saattaakin kokea, että oma osaaminen älylaiterintamalla on jo heikompaa kuin lapsen. Asuuko teilläkin pieni älylaitevirtuoosi?

Nykyisin lapset saavat ensimmäisen älylaitteessa jo hyvin nuorena. Siksi ei ole ihme, että moni lapsi ohittaa jossain kohtaa vanhempansa älylaitteiden käyttötaidoissa. Teknologinen kehitys kulkee nykyään eteenpäin niin suurin ja nopein harppauksin, että esimerkiksi yhdessä vuodessa laitteisiin ehtii tulla jo monenlaisia uusia ominaisuuksia. Aikuiset ovat usein niin kiireisiä töiden ja muiden arjen velvollisuuksien parissa, etteivät välttämättä ehdi tutustua esimerkiksi oman älylaitteen uusiin ominaisuuksiin sitä mukaa kun niitä tulee tarjolle.

Lapset sen sijaan monesti innostuvat uusista asioista aikuisia helpommin. Heistä jokin uusi ominaisuus älypuhelimissa saattaa olla hyvin jännittävä ja mielenkiintoinen ja tästä syystä he usein alkavat ominaisuutta heti käyttämään. Jossain vaiheessa sitten perheen yhteisissä ruokapöytäkeskusteluissa vanhemmille saattaa tulla täytenä yllätyksenä, että lapsen puhelimesta tämmöinenkin ihmeellinen uusi toiminto löytyy.

Välillä vanhempi saattaa jopa nolostua, jos hän kokee, että on jäänyt tiedollisesti jälkijunaan esimerkiksi älylaiteasioissa verrattuna omaan lapseensa. Nolouden tunnetta saattaa lisätä se, että tietämättömyys älylaitteiden toiminnasta on perinteisesti totuttu liittämään erityisesti vanhoihin ihmisiin, joiden on vaikea oppia enää uusia asioita, varsinkin teknologiaan liittyviä. Vanhempaa saattaa harmittaa ajatus siitä, että hän saattaa vaikuttaa lapsensa silmissä tietämättömältä ja osaamattomalta.

Lapsi usein nauttii asioiden opettamisesta vanhemmalleen

Niin kuin monissa muissakin asioissa, tässäkin viime kädessä on kyse siitä, kuinka ihminen itse tilanteeseen asennoituu. Sen sijaan, että harmittelisi omaa osaamattomuuttaan, vanhempi voi nähdä tässä jälleen yhden tilaisuuden viettää mukavaa yhteistä aikaa lapsensa kanssa. Lasta voi esimerkiksi pyytää opettamaan vanhemmalle älylaitteen uusia kikkoja ja toimintoja. Tästä hyötyvät molemmat. Vanhempi oppii uusia asioita ja lapselle tulee hyvä mieli, kun hän ajattelee osaavansa jonkin asian jopa paremmin kuin vanhempi, jota lapsi usein on pitänyt enemmän tai vähemmän “kaikkitietävänä”.

Sen lisäksi, että lapsen itsetunto vahvistuu hänen opettaessaan jotain uutta jännittävää asiaa vanhemmalleen, hän oppii opetustilanteessa samalla myös muita tärkeitä taitoja. On eri asia osata itse jokin taito kuin kyetä opettamaan taito myös toiselle. Hyvä ja selkeä itsensä ilmaisemiskyky ja taito siirtää tietoa ymmärrettävästi toisille ihmisille ovat ominaisuuksia, joita arvostetaan lähestulkoon jokaisessa ammatissa. Vanhempi voikin asennoitua “opetussessioon” lapsensa kanssa sitten, että itseasiassa molemmat osapuolet oppivat tärkeitä ja hyödyllisiä asioita sen lisäksi, että tulee vietettyä hauskaa laatuaikaa yhdessä.

Teksti: Sonja

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.