“Vasta vanhana uskaltaa lähteä ulos hassu hattu päässä” – Miksei jo nuorempana?
Sanotaan, että ikä usein tuo mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Monesti vanhetessa huomaa, että pikkuasioista ei tarvitse stressata ja muiden mielipiteistä ei kannata välittää, vaan tulee kuunnella omaa sydäntään. Miksei tätä viisautta voisi sisäistää jo nuorempana?
Nuorena ihminen usein on hyvin tietoinen ympäristön mielipiteistä. Jos esimerkiksi on tottunut käyttämään meikkiä aina julkisilla paikoilla, pelkälle kauppareissullekaan ei usein tunnu luontevalta lähteä laittautumatta. Ulkoasun pitää olla aina kaikin puolin tiptop, rönttöisenä ei kehtaa liikkua.
Myös tekemistensä suhteen ihminen saattaa olla hyvin herkkä. Jos muut ihmiset arvostelevat omia tekemisiä negatiiviseen sävyyn, se saattaa tuntua ahdistavalta eikä ihminen välttämättä uskalla enää toimia niin kuin sisimmässään haluaisi. Varsinkin teinivuosina ja nuorena aikuisena tällainen epävarmuus tuntuu entisestään korostuvan.
Vanhemmuus usein siirtää fokusta pois itsestä
Vanhemmaksi tulon jälkeen moni kokee, että ei enää välitä niin paljon suoraan itseensä kohdistuvasta arvostelusta. Ruuhkavuodet ja vauva-arki monesti pitävät ihmisen niin kiireisenä, että ei yksinkertaisesti enää ole aikaa ajatella niin paljon sitä, mitä muut itsestä ajattelevat. Kaupassa voi hyvin käydä ilman meikkiä silmänaluset mustina vauvan kanssa valvotun yön jälkeen. Arjen pyörittämisen keskellä epäolennaiset asiat hiipuvat taka-alalle.
Vaikka itseen kohdistuva arvostelu ei enää hetkauttaisi vanhempana yhtä voimakkaasti kuin nuorena, lapseen ja omaan vanhemmuuteen kohdistuvalle arvostelulle moni vanhempi kuitenkin yhä säilyy varsin herkkänä. Jos vanhemmalle tulee tunne, että joku esimerkiksi kyseenalaistaa hänen tapansa kasvattaa ja hoitaa lapsiaan, tämä monesti tuntuu äärimmäisen pahalta.
Oletko kuullut sanonnan: “vasta vanhana uskaltaa mennä ulos hassu hattu päässä”? Tällä viitataan siihen, miten vanhoilla herttaisilla mummoilla usein näkee jos jonkinnäköistä “hassunnäköistä” kukkahattua päässä julkisilla paikoilla. Vanhana ihminen usein ei enää niin paljon välitä toisten mielipiteistä. Syitä tähän voi olla monia. Ikä on usein saattanut tuoda itsevarmuutta, perspektiivi elämään on ehkä laajentunut erilaisten elämänkokemusten myötä eikä epäolennaisiin asioihin enää tule kiinnitettyä niin paljon huomiota.
Moni sydämellinen mummo tai pappa on sanonut, että nuorena tuli stressattua kaikenlaisista asioista ihan turhaan, ja vasta vanhempana on ymmärtänyt, ettei muiden mielipiteillä ole mitään merkitystä oman elämän ja onnellisuuden kannalta. Kun tämän ymmärtää, voi rentoutua ja nauttia elämästä stressaamatta turhia.
Miksi emme uskaltaisi mennä ulos jo nyt hassu hattu päässä? Tuntuuko sinustakin, että toisinaan sitä haluaisi olla vähemmän herkkä sille, mitä muut ajattelevat?
