Lukihäiriö tunnistetaan useimmiten jo peruskoulussa. Osa puolestaan kuitenkin alkaa etsiä vastauksia oppimisen haasteisiin vasta aikuisena. Lukihäiriötä tavataan kymmenellä prosentilla väestöstä, kerrotaan MTV:n artikkelissa.
Lukihäiriö eli dysleksia tarkoittaa lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta. Tällöin henkilöllä on hankaluuksia ymmärtää ja hahmottaa äänteisiin liittyvää tietoa, lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja siinä tapahtuu virheitä. Luetun ymmärtäminen on hankalaa, minkä takia into lukemiseen voi hiipua. Sen takia yleistieto ja sanavarasto voivat jäädä vähäiseksi. Muistissa saattaa esiintyä haasteita, mikä voi hidastaa oppimista.
Miten tunnistaa kouluikäisen lukihäriö?
Kokeneet opettajat osaavat tunnistaa jo alkuvaiheessa ne lapset, jotka tarvitsevat tukea oppimiseensa yksilöllisemmällä tasolla. Lapsena huomattu lukivaikeus saattaa lieventyä paljonkin iän myötä. Lukivaikeuksista huolimatta lapsen taidot kehittyvät. Ne vain tulevat hieman perässä ikätasoisiinsa verraten.
Lyytisen mukaan jo hyvin aikaisin voidaan osoittaa ne lapset, jotka tulevat tarvitsemaan normaalia enemmän lukemisen harjoittelua. Jo kahden ja puolen vuoden iässä huomattu puheen ymmärtämisen viivästyminen voi paljastaa tulevan lukivaikeusriskin, mutta viimeistään esikouluiässä se näkyy jo selkeästi.
Kuitenkin yksinkertaisilla aivomittauksilla voidaan selvittää vaikean lukivaikeudenriski jo paljon aikaisemmin. Jos lapsen suvussa esiintyy vaikeaa lukivaikeutta, niin heidän lapsistaan puolella esiintyy lukivaikeuksia kouluikään mennessä. Jo vastasyntyneiden aivomittauksista voidaan nähdä kumpaan ryhmään lapsi kuuluu.
Lukihäiriöisen oppilaan tukeminen
Unesco-professori ja kehitysneuropsykologi Heikki Lyytinen kertoo, että lukivaikeuksien aiheuttamien haasteiden selättämisessä on pääroolissa lapsen oppimisen innon säilyttäminen. Sen takia harjoittelun ajoittamisen ajankohdalla on suuri vaikutus.
Ennaltaehkäisevän harjoittelun ajankohta on jo hieman ennen koulun alkua tai viimeistään ensimmäisellä luokalla. Näin lapsi voi saada sellaisen lukutaidon, että hän pysyy ikätasoistensa mukana.
Mikäli harjoittelu aloitettaisiin vasta myöhemmin, saattaisi lapsen minäkuva kolhiintua ja into hiipua, hänen huomatessaan, ettei hän pysy muiden perässä. Harjoittelua ei pidä aloittaa kuitenkaan myöskään liian aikaisin, koska tällöin se voi olla lukiriskin omaavalle oppilaalle liian haasteellista.
Tärkeintä kuitenkin on, että kotona luetaan paljon lapselle. Lapsille, joille luetaan kotona, on paremmat kielelliset taidot, kuin niillä, joille ei lueta. Se koskee myös lapsia, joilla on todettu myöhemmin lukihäiriö. Kielelliset taidot nimittäin auttavat luetun ymmärtämistä.
Aiheesta voit lukea lisää täältä: Lukihäiriö ja muut oppimisvaikeudet-Mistä on kyse?
Onko lapsellasi lukihäiriöön viittaavia haasteita? Miten ne vaikuttavat hänen oppimiseensa?
Lähteet: MTV, Lukihäiriö ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
