Moni pieni lapsi pelkää pimeää – Kuinka lasta voi auttaa pääsemään pelosta?

Lapsen pimeänpelko on varsin tavallinen ilmiö. Onneksi useimmat lapset pääsevät eroon pelosta kasvaessaan. Voiko vanhempi nopeuttaa tätä prosessia?

Monissa lapsiperheissä on tuttua joka ilta toistuvat pyynnöt jättää yövalo päälle lapsen huoneeseen ja pienten jalkojen öiset tassutusäänet, kun lapsi tulee peloissaan yöllä vanhempien viereen. Tutkimusten mukaan jopa noin kaksi kolmesta lapsesta kärsii jonkinasteisesta pimeänpelosta.

Pimeänpelko voi pahimmillaan estää lasta saamasta riittävästi unta, mikä taas puolestaan aiheuttaa muita ongelmia. Jos lapsi ei saa yöllä unta, koska makaa hereillä peloissaan peiton alla, hän on väsynyt päivisin. Väsymys heikentää keskittymiskykyä ja saattaa johtaa esimerkiksi eritasoisiin oppimisvaikeuksiin koulussa. Lapsen mieliala voi myös vaihdella väsymyksen takia ja hänen immuunipuolustuksensa saattaa heikentyä unettomuuden seurauksena.

Useimmat lapsen onneksi kasvavat ulos pimeänpelosta. Jos pelko on kovin voimakasta eikä tunnu menevän nopeasti ohitse itsekseen, vanhemmat voivat aktiivisesti tukea lapsen irtipääsemistä peloistaan.

Vanhemman on tärkeää näyttää lapselle, että hänen pelkonsa otetaan vakavasti

Toisinaan vanhempi saattaa ajatella, että lapsen pelontunteen ystävällismielinen vähättely auttaa lasta parhaiten pääsemään eroon pelosta. Tämä ei kuitenkaan ole paras lähestymistapa. Lapsen tunne on aito, eikä sitä siksi tulisi vähätellä. Sen sijaan vanhempi voi sanoa lapselle, että hän ymmärtää lapsen tunteen ja että tämä ei halua olla yksin huoneessaan yöllä. Moni vanhempi kokee luontevaksi tässä kohtaa myös keskustella lapsen kanssa pelosta ja pyrkiä osoittamaan näin lapselle, että pelkoon ei ole syytä. Asiantuntijat kuitenkin suosittelevat pitämään tämäntyyliset keskustelut lyhyinä. Pitkällisten analyysien sijasta vanhemman ydinviesti pelokkaalle lapselle tulisi olla “ymmärrän, että olet peloissasi, mutta olet ihan kunnossa, kaikki on hyvin ja minä olen tässä”. Asian liian monipuolinen selittely saattaa vain hämmentää lasta.

Pimeydestä voi myös tehdä lapselle hauskan elementin, mikä saattaa auttaa tätä pääsemään pelostaan helpommin. Lapsi ja vanhempi voivat viettää aikaa yhdessä pimeässä tehden jotain hauskaa, esimerkiksi leikkien lapsen lempileluilla taskulampun valossa. Tällainen hellävarainen “siedätyshoito” voi auttaa lasta merkittävästi pimeän pelossa.

Myös “lohtuesineen” tarjoaminen lapselle illalla sänkyynmentäessä voi auttaa. Lohtuesine on esine, jonka lapsi voi yhdistää vanhempaan ja tämän tarjoamaan “suojelukseen” pimeältä. Vaikka vanhempi olisi eri huoneessa, lohtuesineen läsnäolo lapsen vieressä lisää lapsen turvallisuudentunnetta.

Pelkoa aiheuttavia triggereitä kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi lasta pelottavien hahmojen katseleminen ennen nukkumaanmenoa kirjasta tai televisiosta saattavat laukaista lapsen mielikuvituksen ja lisätä siten hänen pelkoaan.

Kärsivällisyys on vanhemman tärkein ominaisuus lapsen pelätessä pimeää. Pelko ei väisty yhdessä yössä. Vanhemman kärsivällinen, rauhallinen asennoituminen asiaan auttaa lastakin rentoutumaan ja edistää siten tämän ylitsepääsemistä pelosta.

Lähde: Parents

Teksti: Sonja