Elämme nykyään hyvin ulkonäkökeskeisessä maailmassa, missä oma kehonkuva vääristyy helposti. Se tuo ulkonäköpaineita lapsille ja teineille yhä nuorempana. Vanhemman on tärkeää tukea lapsen kehosuhdetta ja itsetuntoa.
Kehoitsetunto on ihmisen käsitys omasta kropasta eli kehonkuva. Kehoitsetunto ja se miten hyvänä ja hyväksyttävänä lapsi kokee kehonsa, riippuu siitä, miten hyvin sitä kohdellaan, kuinka paljon lapsi saa rakastavaa läheisyyttä sekä kosketusta ja kuinka arvostavasti siitä puhutaan. Rakastava koskettaminen tukee kehoitsetuntoa.
Sosiaalinen media luo ulkonäköpaineita lapsille/nuorille
Sosiaalinen media on yksi ulkonäköpaineiden taustalla oleva tekijä lapsilla/nuorilla. Sen kautta lapsi altistuu muuan muassa valokuville, joissa näytetään ihanteellisia esityksiä itsestä. Se voi johtaa heikentyneeseen itsentuntoon. Jos lapsi/nuori julkaisee itsestään kuvia, eikä saa siitä positiivista palautetta, voi se aiheuttaa tyytymättömyyttä omaa kehoa kohtaan. Siksi onkin tärkeää, että vanhempi kehuu lastaan ja vahvistaa tämän itsetuntoa, kerrotaan Turun Sanomien artikkelissa.
Aikuinen antaa mallin lapsen kehoitsetunnolle
Lasten ja nuorten keho ja mieli ovat vasta kehittymässä, joten he ovat erityisen alttiita ympäristön vaikutuksille, kuten ruutujen välityksellä tuleville viesteille. Vanhempi on lapselle esimerkki suhteessa omaan kehoon, joten on tärkeää tunnistaa miten vanhempi puhuu esimerkiksi syömisestään ja kehostaan. Vanhemman kannattaa muuttaa puhetta itsestään myötätuntoisemmaksi ja arvostavammaksi. Aikuisen tehtävä on kasvattaa lapsen kehotyytyväisyyttä ja vaalia lapsen tervettä kehosuhdetta. Vanhemman hyväksyvä ja arvostava katse, sanat ja teot kertovat lapselle paljon.
Keinoja tukea lapsen kehotyytyväisyyttä
– Suhtaudu omaan kehoosi positiivisesti.
Älä puhu negatiivisesti lapsen kuullen kenenkään painosta tai ulkonäöstä. Lopeta laihdutuspuhe.
–Ulkonäön sijaan keskity kehon toiminnallisuuteen.
Mieti lapsen kanssa, mitä kaikkea hänen kehonsa pystyy tekemään. Sekä mitä uusia taitoja hän on oppinut viime aikoina.
-Opeta lasta pysähtymään ja tunnistamaan kehon tuntemuksia sekä ajatuksia oman kehon suhteen.
Lapselta voi esimerkiksi kysyä miltä tuntuu olla nälkäinen tai väsynyt. Lapsen kanssa voi myös tehdä rentoutumis- ja läsnäoloharjoituksia.
–Ruoan ja liikunnan on tarkoitus tuottaa iloa ja hyvää mieltä.
Ruoka ja liikunta eivät ole rangaistuksen, suorittamisen tai palkitsemisen keinoja.
-Kerro ja osoita lapselle, että jokainen on ihana sellaisena, kuin on ja juuri oikeanlainen.
Opeta lasta arvostamaan itseään ja myös kaikkia muita ihmisiä.
-Keskustele lapsen kanssa kuvien käsittelystä.
Kerro lapselle, että suurin osa kuvista ovat digitaalisesti muokattuja. Todellisuudessa kehot ovat paljon monipuolisempia.
Puhutko lapsen kuullen omasta kehostasi myötätuntoisesti? Oletko muistanut kertoa lapsellesi, että hän on hyvä juuri sellaisena, kuin on?
Lähteet: Neuvokas perhe, Turun Sanomat ja Väestöliitto
Teksti: Anne-Mari Valta
