Lapsen unet voivat välillä olla hyvin ahdistavia – Muistatko lapsuuden pelottavimman painajaisesi?

white fur textile on red and white textile
Kuva: Kelly Sikkema

Lapsena nähdyt painajaiset saattavat toisinaan jäädä mieleen pitkälle aikuisuuteen asti. Näitkö sinä lapsena painajaisia ja onko jokin tietty uni jäänyt erityisen voimakkaana mieleesi?

Jotkut lapset eivät näe juuri koskaan painajaisia, siinä missä toiset näkevät niitä hyvin usein. Itse en muista nähneeni painajaisia kovin usein lapsena, mutta ne kerrat jolloin näin pelottavan unen, ovat jääneet vahvana mieleen. Muutama uni on jättänyt niin elävän muistijäljen, että yhä aikuisena tuntuu kuin olisin nähnyt unen viime yönä.

Olin ehkä noin nelivuotias, kun näin erityisen pelottavan painajaisen, jossa oli päätön jättiläinen. Uni vaikutti minuun niin voimakkaasti, että muistan sen yhä täysin selvästi vielä aikuisena. Muistan, miltä jättiläinen näytti, minkä värinen hänen ihonsa oli, mitä hänellä oli yllään. Hän oli pienen kerrostalon korkuinen ja käveli minua kohti aluksi ilman päätä. Jossain vaiheessa hänen päänsä nousi hänen niskansa takaa kuin huppu, joka vedetään kasvoille. Hän oli kalju ja kivikasvoinen ja tuijotti suoraan minuun. Tämä uni on ensimmäinen painajainen, jonka muistan.

Sanotaan, että ihminen näkee unia pääasiassa sellaisista asioista, joita hän on joskus itse nähnyt, kokenut tai ajatellut. Minulla ei ole aavistustakaan, mistä pelottava jättiläinen uneeni ilmaantui. En esimerkiksi muista nähneeni tuon ikäisenä elokuvia, joissa olisi ollut jättiläisiä tai lukeneeni kirjoja, joissa niitä olisi seikkaillut.

Jättiläisunen lisäksi näin lapsena muitakin pelottavia unia. Minulla oli lapsena barbinukke, jonka pää jossain vaiheessa irtosi. Nukke oli minusta sen jälkeen hyvin pelottava, ehkä johtuen jättiläisunesta. En tiedä aloinko nähdä unia päättömistä naisista ennen vai jälkeen barbin pään irtoamisen, muistan vain että päätön nainen oli minulle eräs erityisen pelottava hahmo ollessani pieni.

Aikuinen ei usein tule ajatelleeksi, kuinka helposti lapsen mieleen voi syntyä pelkoa tietynlaisia asioita kohtaan. Myös aikuisena elokuvia katsoessa ja tarinoita lukiessa minua edelleen pelottavat päättömät hahmot. Ehkä tämä juontaa juurensa lapsuuden päättömästä barbiesta ja painajaisunen päättömästä jättiläisestä.

Painajaisista seuraa luonnollisesti, että yksin nukkuminen saattaa olla vaikeaa. Jokainen lapsi on jossain vaiheessa juossut vanhempien viereen keskellä yötä, kun omassa huoneessa pelottaa nukkua. Muistan, kuinka minäkin kolme- tai neljävuotiaana yöllä herätessä juoksin vanhempien huoneeseen, koska pelotti nukkua yksin. Sisaruksia minulla ei tuolloin vielä ollut.

Matkan varrella käytävällä oli eräs pelottava taulu, jonka ohi piti aina mennä erityisen kovaa katsomatta tauluun. Nyt aikuisena kun katson samaa taulua, on vaikea ymmärtää, miten se saattoi lapsesta näyttää niin pelottavalta. Lapsen mieli kuitenkin voi tulkita pelottaviksi sellaisiakin asioita, jotka eivät aikuiselle näyttäydy alkuunkaan pelottavina.

Oletko sinä nähnyt lapsuudessa jonkin painajaisen, jonka muistat vielä aikuisenakin?

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.