Nämä sairaudet ovat teini-iässä yleisempiä hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä lapsilla

Nämä sairaudet ovat teini-iässä yleisempiä hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä lapsilla

Hedelmöityshoidot voivat auttaa lapsesta haaveilevia toteuttamaan unelmansa perheenlisäyksestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilastojen mukaan vuonna 2020 hoidoista syntyi noin 2 400 lasta Suomessa, mikä on arviolta 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston ja University College Londonin (UCL) kesällä 2022 julkaistusta tutkimuksesta. UCL:n apulaisprofessori Alice Goisisin mukaan kyseessä on ensimmäinen hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten myöhempää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tarkasteleva tutkimus.

Tutkimuksen mukaan hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden nuorten todennäköisyys saada mielenterveysdiagnoosi 16-18-vuotiaana oli 10 prosenttia, kun vastaava todennäköisyys muilla nuorilla oli 9 prosenttia. Helsingin yliopiston mukaan lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin tunnettiin jo aiemmin, mutta tässä tutkimuksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä havaittiin lisäksi suurempi riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.

Ero masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvissä diagnooseissa oli selkeä myös vertailtaessa samaan perheeseen syntyneitä sisaruksia. Helsingin yliopiston mukaan sisaruksista esikoisilla oli korkeampi mielenterveysongelmien riski, ja koska hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset ovat usein esikoisia, selitti tämä eroa osittain.

“On myös mahdollista, että hedelmöityshoitoihin ja lapsensaannin vaikeuksiin liittyvä henkinen kuormitus on voinut heikentää vanhempien mielenterveyttä, mikä voi lisätä lapsen riskiä oirehtia”, yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta toteaa tiedotteessa.

Toisaalta hedelmöityshoidon avulla lapsen saaneet vanhemmat voivat myös kiinnittää erityistä huomiota lastensa hyvinvointiin ja hakea mahdollisten ongelmien ilmetessä lääketieteellistä apua muita vanhempia herkemmin. Remeksen mukaan ero saman perheen sisarusten välillä viittaisi kuitenkin siihen, ettei suurempi hoitoon hakeutuminen täysin selitä diagnoosien suurempaa määrää.

Perhetaustan merkitys korostuu tuloksissa

Tutkimuksessa havaittiin myös, että koulumenestys oli hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä muita nuoria parempi. Lisäksi he jäivät muita harvemmin koulutuksen ja työn ulkopuolelle tai pelkän peruskoulun varaan. Helsingin yliopiston mukaan nämä erot johtuivat pääosin erilaisista perhetaustoista, eikä vastaavia eroja havaittu vertailtaessa hedelmöityshoidon avulla syntyneitä lapsia heidän ilman hoitoa alkunsa saaneisiin sisaruksiinsa.

“Nuorten koulutukseen liittyvät erot selittyvät pitkälti sosioekonomisella valikoitumisella. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten vanhemmat ovat keskimääräistä vanhempia, koulutetumpia ja korkeampituloisia”, Remes kertoo.

Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla kaikkia Suomessa vuosina 1995-2000 syntyneitä lapsia ja verrattiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia ilman hoitoa alkunsa saaneisiin lapsiin.

“Tuloksemme korostavat perhetaustan ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä”, Goisis toteaa tiedotteessa.

Helsingin yliopiston mukaan ensimmäiset koeputkihedelmöityksen avulla syntyneet lapset ovat ehtineet vasta neljänkymmenen vuoden ikään, ja hedelmöityshoitojen mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla niukalti tietoa. Tämän tutkimuksen mahdollistivat ainutlaatuiset suomalaiset rekisteriaineistot, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa seurata myös hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden aikuisiän terveyttä ja hyvinvointia.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *