Vanhemmat vai lapsettomat – Kummat ovat onnellisempia?

Vanhemmat vai lapsettomat – Kummat ovat onnellisempia?
Kuva: Natasha Ivanchikhina

Tekevätkö lapset elämästä onnellisempaa? Neurotieteilijä ottaa kantaa tähän mielipiteitä jakavaan kysymykseen.

Lasten ja perheen vaikutus ihmisen onnellisuuden kokemukseen on herättänyt toisinaan voimakastakin väittelyä. Neurotieteilijä Dean Burnett ottaa kantaa Science Focus- sivuston artikkelissa lasten tuomaan onnellisuuteen.

Aiemmin lasten hankkiminen on nähty välttämättömyytenä ja jopa velvollisuutena. Omien lasten saanti on katsottu osaksi aikuisuutta ja aikuistumista. Nykyään tämä näkemys on saanut enenevässä määrin väistyä vapaaehtoisen lapsettomuuden lisääntyessä nuorten aikuisten keskuudessa. Yhä edelleen lapsia jossain vaiheessa elämäänsä haluavien aikuisten määrä on kuitenkin suuri.

Mitä sanoo tiede siitä, onko ihminen onnellisempi ilman lapsia vai lasten kanssa? Kysymys on monimutkaisempi kuin miltä se kenties alkuun kuulostaa.

Lasten saanti vaikuttaa vanhemman aivoihin

Aivoissa tapahtuu tiettyjä muutoksia, kun ihminen saa omia lapsia. Aika lapsen syntymän jälkeen on varsinkin äidille usein hyvin intensiivistä. Äidin kehossa tapahtuu voimakkaita lapsen saantiin liittyviä hormonaalisia muutoksia. Oksitosiinin määrä kasvaa voimakkaasti, edesauttaen äidin ja lapsen välisen emotionaalisen siteen syntymistä. Myös isän ja lapsen välille syntyy voimakas side.

Lapsen tuoksu, kasvojen pikkulapselle tyypilliset piirteet, haavoittuvaisuus ja pieni koko saavat vanhempien aivot reagoimaan siten, että vanhempi haluaa suojella lastaan kaikin keinoin. Samansuuntainen reaktio voi syntyä lapsen lisäksi myös muita sellaisia asioita kohtaan, jotka aivot kokevat “suloisina” tai “söpöinä”. Se, että ihminen ylipäätään kokee jonkin asian “söpöksi”, johtuu aivojen reagoinnista edellämainitun kaltaisiin signaaleihin ja triggereihin.

Alkuaikojen “euforia” hiipuu hiljalleen lapsen kasvaessa. Tämä ei suinkaan tarkoita, että vanhempi rakastaisi lastaan vähemmän tämän kasvettua. Vanhemman rakkaus lastaan kohtaan säilyy, mutta samaan aikaan lapsiarjen rasitteet tuovat mukanaan uudenlaisia tunteita. Unettomat yöt, likaiset vaipat, asunnon sotkuisuus ja vastaavat ruuhkavuosiin kuuluvat asiat saattavat hetkittäin tuoda mieleen turhautumisen.

Turhautuminen saattaa aikaansaada jopa ajatuksia siitä, että elämä olisi onnellisempaa ilman lasten tuomaa vastuuta ja rajoituksia. Lapsettomana on vastuussa vain itsestään, kukaan ei sotke asuntoa, nukkua saa niin pitkään kuin haluaa ja muutenkin elämäänsä saa säädellä täysin oman mielen mukaan. Moni vanhempi muistelee turhautumisen iskiessä haikeana aikaa ennen lapsia, vaikka ei välttämättä tietoisesti haluaisikaan palata siihen aikaan. Vastapainona ovat kuitenkin monet onnelliset hetket oman lapsen kanssa ja mielihyvän tunteet, joita vanhempi kokee seuratessaan lapsensa kasvua ja kehitystä.

Dean Burnett toteaa, että lapset vaikuttavat tekevän vanhemmistaan onnellisempia, mutta toisinaan myös onnettomia ja stressaantuneita. Vaikuttaa siltä, että lasten saanti tekee vanhemman tunnekokemuksista intensiivisempiä kuin lapsettomalla. Positiiviset tunteet ovat hyvin voimakkaita, mutta samoin ovat negatiiiviset tunteet niiden osuessa kohdalle. Burnett jättää lukijan päätettäväksi, tarkoittaako tämä omalla kohdalla onnellisempaa vai vähemmän onnellista elämää.

Mitä mieltä sinä olet?

Lähde: Science Focus

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *