Elimistö tarvitsee riittävästi tiettyjä ravintoaineita toimiakseen oikein. Hiilihydraatit, kivennäisaineet ja vitamiinit ovat olennaisia ja niiden saannista on hyvä huolehtia noudattamalla terveellistä ruokavaliota. Mihin ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomiota lapsien osalta?
Rasva kuuluu myös osaksi ruokavaliota ja etenkin omega-3-rasvahappojen saantiin voi olla hyvä kiinnittää huomiota jälkikasvua ajatellen. Tampereen yliopisto kertoo, että nämä rasvahapot näyttäytyvät terveydelle edullisina kahdessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa, joista toinen on suomalainen ja toinen kansainvälinen.
Suomalaistutkimuksen mukaan perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka saavat ravinnostaan runsaasti tiettyjä rasvahappoja, on muita pienempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste eli muodostaa taudin kehittymiselle tyypillisiä vasta-aineita. Tampereen yliopisto kertoo tiedotteessaan, että rasvahapoista erityisesti suurempi pehmeiden rasvojen, eli monityydyttymättömien omega-3-rasvahappojen ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen, saanti oli yhteydessä pienempään diabeteksen esiasteen riskiin.
Kansainvälisessä tutkimuksessa puolestaan suurempi omega-3-rasvahappojen osuus syntymän aikaan napaverestä mitattuna ja 6-18 kuukauden iässä pienensi riskiä sairastua joihinkin infektioihin ennen 18 kuukauden ikää. Infektioiden määritys perustui veren mikrobivasta-ainetasoihin ja tarkastelussa oli yli 10 eri infektioita aiheuttavaa mikrobia.
Tampereen yliopiston mukaan tulokset tukevat käsitystä siitä, että ravinnon omega-3-rasvahapot saattavat suojata tyypin 1 esidiabeteksen kehittymiseltä ja varhaisilta infektioilta.
Tulokset tukevat lasten ruokasuosituksia
Hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat rasvaiset kalat, kasviöljyt, erityisesti rypsiöljy, sekä tietyt pähkinät ja siemenet, kuten saksanpähkinä ja pellavansiemen. Tampereen yliopiston mukaan pienet lapset saavat omega-3-rasvahappoja myös äidinmaidosta ja äidinmaidonkorvikkeista. Verestä mitattaviin rasvahappotasoihin vaikuttaa ravinnon lisäksi muitakin tekijöitä, kuten perimä.
Näiden uusien tutkimusten tulokset tukevat Tampereen yliopiston mukaan nykyisiä lasten ruokasuosituksia, joissa suositellaan valitsemaan koko perheen ruoaksi useammin pehmeän rasvan lähteitä, eli kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa sekä harvemmin paljon kovaa rasvaa sisältäviä ruokia, kuten rasvaisia lihoja ja makkaroita. Nämä tutkimukset tukevat käsitystä, että jo varhainen, mukaan lukien äidin raskaudenaikainen, riittävä pehmeän rasvan saanti on hyödyllistä lapsen terveydelle.
Molemmissa tutkimuksissa oli mukana lapsia, joilla oli perimänsä puolesta kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tästä johtuen ei tiedetä, ovatko tulokset yleistettävissä lapsiin, joilla ei ole tyypin 1 diabetekseen liittyvää geneettistä alttiutta.
Suomalaistutkimus on osa DIPP-tutkimusta, jossa pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä ja tutkimuksessa oli mukana 5 674 lasta. Kansainvälisessä TRIGR Divia-tutkimuksessa oli mukana 576 lasta, jotka ovat alun perin osallistuneet interventiotutkimukseen, jossa tutkittiin erilaisten äidinmaidonkorvikkeiden vaikutusta tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja